Jaa

Lukuaika: 5 minuuttia

Donald Trump ja Kim Jong-un rennoissa tunnelmissa Hanoin kokouksessa. (Kuva White house / Wikimedia)

Kim Jong-unin ja Donald Trumpin toinen tapaaminen Vietnamissa helmikuun lopulla ei tuonut toivottuja tuloksia. Pettymyksestä huolimatta Korean niemimaalla vietetään tänään Japanin vastaisen vastarinnan ja itsenäisyysliikkeen 100-vuotispäivää. Etelä-Korea toivoi yhteisiä juhlia, mutta Pohjois-Korea vastasikin Donald Trumpin flirttiin – ja sai lopulta rukkaset.

Maaliskuun 1. päivällä on Korean historiassa erityinen merkitys. Kun Suomessa korjattiin sisällissodan vaurioita ja otettiin itsenäisen maan haparoivia ensiaskeleita sata vuotta sitten, myös Koreassa kytivät itsenäisyyshaaveet keväällä 1919. Viisisataa vuotta jatkunut Joseon-dynastia oli tullut tiensä päähän virallisesti vuonna 1910, kun Japani teki Koreasta siirtomaansa. Itä-Aasiassa vaikutusvaltaansa kasvattanut Japani ei ollut korealaisille mieluisa siirtomaaisäntä ja siirtomaamenneisyys hiertää maiden välejä edelleen.

Maaliskuun 1. päivän liike aloitti korealaisten pitkän itsenäisyyskamppailun

Keväällä 1919 tiedot Pariisin rauhankonferenssista ja siellä Yhdysvaltojen presidentti Woodrow Wilsonin julistamasta kansojen itsemääräämisoikeudesta kiirivät korealaistenkin tietoon. Myös Venäjällä vellovan vallankumouksen vaikutukset läikkyivät Itä-Aasiaan saakka. Itsenäisyyshaaveet kulminoituivat, kun maaliskuun 1. päivänä korealaiset nousivat vastarintaan japanilaishallintoa vastaan, marssivat kaduille ja vaativat itsenäisyyttä. Itsenäisyysaktivistien laatimaa Korean itsenäisyysjulistusta luettiin ääneen useissa paikoissa ympäri maata. Julistus toimitettiin myös Japanin kenraalikuvernöörille ja aktivistit ilmoittautuivat itse japanilaiselle poliisille. Mielenilmaukset jatkuivat keväällä 1919 etenkin Korean niemimaan pohjoisosissa ja Pjongjangista tuli yksi itsenäisyysliikkeen keskus. Japanilaiset kukistivat rauhallisesti alkaneen vastarinnan lopulta väkivalloin. Mielenilmauksissa sai surmansa arvioiden mukaan tuhansia ja kymmeniätuhansia teljettiin vankilaan.

Korealaisten itsenäisyyskamppailu jatkui vielä pitkään. Pian itsenäisyysjulistuksen jälkeen perustettiin Korean väliaikaishallitus Shanghaihin, mistä käsin se pyrki organisoimaan itsenäisyysliikettä, joka oli kuitenkin hajaantunut useisiin pesäkkeisiin Kiinassa, Mantsuriassa, Venäjällä, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Pariisin rauhankonferenssiin (1919) matkannut korealaisten delegaatio ei onnistunut saamaan kansainvälistä huomiota asialleen. Korean itsenäistyminen – tai vapautuminen, kuten korealaiset asian ilmaisevat – Japanista vasta kaksikymmentäviisi vuotta myöhemmin vuonna 1945 liittyi lopulta ennen kaikkea toisen maailmansodan lopputulokseen.

Tästä huolimatta Maaliskuun 1. päivän liikkeenä tunnetun kansannousun epäonnistumisella on suuri merkitys molempien Koreoiden kansalliselle historialle ja itsetunnolle. Etelä-Korea on yhä perustuslakinsa mukaan Shanghain väliaikaishallituksen perijä ja maaliskuun 1. päivä on vuodesta 1948 lähtien ollut kansallinen vapaapäivä.

Pohjois-Korea perustaa legitimiteettinsä itsenäisyysliikkeen osoittamaan vastarintaan, eikä tunnusta väliaikaishallituksen roolia. Kommunistinen aate sai yhä enemmän jalansijaa korealaisten keskuudessa Maaliskuun 1. päivän liikkeen jälkeen. Vaikka kommunistit joutuivat toimimaan pääasiassa salaa Japanin vallan alla, etenkin Kiinassa ja Mantsuriassa toimineet korealaiset kommunistit, muuan nuori Kim Il-sung mukaan lukien, kiusasivat japanilaisia sissivastarinnalla. Pohjois-Koreaa perustaessaan Kim Il-sung muovasi itsestään kuvan myyttisenä sissijohtajana, jonka johdolla pohjoiskorealaiset eivät ole sen koommin halunneet sietää ”imperialistisikojen” temppuja.

Tänään vietettävään itsenäisyysliikkeen 100-vuotisjuhlapäivään on valmistauduttu etenkin Etelä-Koreassa jo pitkään. Soulin ydinkeskustaan pystytettiin viime vuoden lopulla Maaliskuun 1. päivän liikkeen muistomonumentti, ja museot ja lukuisat tapahtumat muistelevat itsenäisyysliikettä eri tavoin pitkin vuotta. Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in toivoi jo viime kesänä Koreoiden välisten suhteiden myönteisen kehityksen juhlistavan 100-vuotistapahtumien järjestämistä. Moon ja Kim Jong-un keskustelivat muistopäivän merkityksestä maiden väliselle yhtenäisyydelle viime vuoden tapaamistensa yhteydessä, vaikka maiden tulkinnat itsenäisyysliikkeen historiasta eroavatkin toisistaan. Viime viikolla Pohjois-Korean edustajat ilmoittivat, ettei maa osallistu yhteisiin muistotapahtumiin maaliskuun 1. päivänä “aikatauluihin” vedoten.

Vietnamin huippukokous päättyi pettymykseen

Syy pohjoiskorealaisten kiireeseen löytyy Vietnamista. Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un ja Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump tapasivat toisensa jo toistamiseen vuoden sisällä, aivan itsenäisyysliikkeen 100-vuotispäivän aattona. Viime kesäkuinen yhden päivän tapaaminen Singaporessa sai jatkoa nyt kaksipäiväisellä tapaamisella Hanoissa. Vietnamin arveltiin sopivan tapaamispaikkana lentopelkoisena pidetylle Kimille lyhyen välimatkan takia, mutta Pohjois-Korean johtaja pakkasikin karavaaninsa matkaan hyvissä ajoissa ja matkasi Vietnamiin Kiinan halki junalla.

Sekä Pohjois-Korea että Yhdysvallat jakavat palan kylmän sodan historiaa isäntämaan kanssa, sillä Pohjois-Korea osallistui Vietnamin sotaan tukemalla pohjoisen kommunisteja, sodan voittajaosapuolta. Kun Kim Il-sung vieraili Hanoissa vuonna 1958, hän villitsi väkijoukkoja toivomalla sekä Vietnamin että Koreoiden yhdistymistä, sosialismin voittoa ja maailmanrauhaa. Pojanpoika Kim Jong-un vilkutteli Hanoihin matkatessaan vietnamilaisille auton ikkunasta, mutta asteli ensimmäiseen kättelyyn Trumpin kanssa hermostuneen oloisena. Trump sai miehen kuitenkin hymyilemään ja Kim oli selvästi mielissään Trumpin imarteluista Pohjois-Korean talouden potentiaalin suhteen.

Tapaamisen onnistumiseksi molemmilta mailta odotettiin konkreettisia tekoja ydinaseriisunnan etenemiseksi ja Koreoiden rauhan edistämiseksi. Etelä-Korean presidentin kanslia jopa ennakoi, että rauhanjulistus on mahdollinen. Odotukset päättyivät pettymykseen, kun huipputapaaminen päättyi ennen aikojaan ja yhteinen allekirjoitustilaisuus vaihtui Trumpin tiedotustilaisuuteen. Trumpin mukaan neuvottelut kariutuivat kysymykseen pakotteista. Pohjois-Korea olisi halunnut pakotteet kokonaan poistettaviksi osittaista ydinaseriisuntaa vastaan, mitä Yhdysvallat ei hyväksynyt. Trump vakuutti poistuneensa neuvotteluista hyvässä hengessä ja että työ yhteisymmärryksen löytämiseksi jatkuu, ulkoministeri Mike Pompeon mukaan jo tulevien viikkojen aikana. Kuka lopulta jätti neuvottelupöydän? Trump, joka ei voinut suostua pakotteiden poistamiseen? Vai Kim, joka ei saanut tahtoaan läpi?

Työt jatkuvat pettymyksen jälkeen

Hanoin tapaamisen lopputulos oli pettymys myös Etelä-Korealle ja presidentti Moonille, joka lupasi perjantain juhlallisuuksien yhteydessä paljastaa suunnitelmansa Korean niemimaan seuraavalle sadalle vuodelle. Moon joutui todennäköisesti kirjoittamaan juhlapuheensa uusiksi ja pohtii jälleen, miten viedä Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean välistä dialogia eteenpäin. Koska tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun neuvottelut Pohjois-Korean kanssa kokevat kolauksen, toivoa ei ole menetetty.

Sata vuotta sitten itsenäisyysaatteen tielle lähteneet korealaiset eivät koskaan kuvitelleet, että itsenäisyys jakaisi heidän kansansa kahtia ja johtaisi pitkittyneeseen konfliktiin. Kahden viime päivän aikana itsenäisyystaistelijan pojanpoika Kim Jong-unin neuvottelut oman maansa tulevaisuudesta keräsivät ehdottomasti enemmän kansainvälistä huomiota kuin korealaisten asia sata vuotta sitten. Kimin ja Trumpin bromance ei kuitenkaan tuottanut tulosta tällä kertaa.

 

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt
Filter by Custom Post Type

Jaa