Jaa

Lukuaika: 8 minuuttia
Mitrovican kaupungin silta Pohjois-Kosovossa

Kosovon jakaminen toisi valtiorajat keskelle etnisesti polarisoitunutta Mitrovican kaupunkia. Kuva: Allan Leonard, julkaistu CC-BY 2.0 lisenssillä.

Viime keväänä Serbiassa ja Kosovossa huhuttiin, että maiden johtajat etsivät uutta ratkaisua Kosovon asemaan. Huhujen mukaan Serbia harkitsi Kosovon itsenäisyyden tunnustamista, jos Kosovo luovuttaisi maan pohjoiset serbienemmistöiset alueet Serbialle.

Serbian ja Kosovon vapautusarmeijan sota päättyi Naton väliintuloon vuonna 1999, jolloin Kosovo jäi YK:n hallintaan. Kosovo julistautui itsenäiseksi Serbiasta vuonna 2008, ja noin puolet maailman maista tunnustaa Kosovon itsenäisyyden. Serbia on Venäjän tuella kuitenkin estänyt Kosovoa liittymästä YK:hon. Nyt Serbia neuvottelee EU-jäsenyydestä, jonka ehtona on Kosovon aseman ratkaiseminen. Enemmistö serbialaisista vastustaa Kosovon itsenäisyyttä.

Huhuille saatiin vahvistusta toukokuun lopussa, kun Serbian ulkoministeri Ivica Dačić paljasti, että Kosovon poliittiset johtajat ovat puhuneet kabineteissa Kosovon jakamisesta Serbian kanssa. Dačić antoi epäsuorasti ymmärtää, että Serbian hallitus ei sulje pois vaihtokauppaa Kosovon kanssa.

Pohjois-Kosovon liittäminen Serbiaan ei ole uusi ehdotus. Se on ollut esillä siitä lähtien, kun Kosovo julistautui itsenäiseksi Yhdysvaltojen ja EU-maiden enemmistön tuella. Länsimaat eivät ole onnistuneet integroimaan pohjoisen serbienemmistöisiä alueita osaksi Kosovon yhteiskuntaa esimerkiksi koulutuksen, terveydenhuollon ja paikallishallinnon osalta.

Aiemmin Yhdysvallat ja EU pitivät Pohjois-Kosovon luovuttamista viimeisenä oljenkortena kiistan ratkaisemiseksi. Monet asiantuntijat uskovat sen vahvistavan esimerkiksi Bosnian serbien separatistisia tavoitteita. Myös Serbia ja Kosovo vastustivat aiemmin rajojen muuttamista.

Kesällä 2018 Serbian ja Kosovon johtajien kanta rajamuutoksiin näytti pehmenevän. Poliitikot antoivat ristiriitaisia lausuntoja, joilla he testasivat kansalaisten reaktioita ehdotuksiin. Lisäksi Yhdysvallat, Venäjä ja osa Euroopan maista puolsivat yllättäen aloitetta. Länsimaiden tuki antoi ehdotukselle siltä aiemmin puuttunutta painoarvoa.

Kosovon kysymys, jota YK:n entinen pääsihteeri Ban Ki-moon kutsui vuonna 2008 uransa arkaluontoisimmaksi haasteeksi, ei kuitenkaan ole vielä ratkennut. Enemmistö serbialaisista ja kosovolaisista vastustaa Dačićin ehdotusta. Lisäksi EU:ssa vaikutusvaltainen Saksa on ottanut kielteisen kannan rajojen muuttamiseen, mikä heittää varjon aloitteen tulevaisuuden ylle.

Ehdotus Kosovon jakamisesta oli poliitikkojen testipallo

Kosovon asema on poliittisesti herkkä kysymys Serbiassa. Siksi maan ulkoministeri on puhunut rajojen muuttamisesta varovaisesti. Dačić painotti, että Kosovon jakaminen on hänen henkilökohtainen mielipiteensä. ”En kykene sanomaan, mitä presidentti on mieltä rajamuutoksista”, Dačić korosti lehdistölle elokuussa 2018.

Presidentti Aleksandar Vučić johtaa Serbian ulkopolitiikkaa. Koska Vučićin mielipiteillä on enemmän painoarvoa, hän ei tuolloin ottanut suoraan kantaa Kosovon tunnustamiseen. Rivien välissä Vučić antoi kuitenkin ymmärtää, että hän valmistelee kansalaisia kompromissiin. ”Teen kaikkeni, jotta saamme takaisin sen, mitä voimme saada takaisin”, hän totesi viime kesänä.

Dačićin ehdotus rajojen muuttamisesta nostatti poliittisen myrskyn Kosovossa. Kosovon presidentti Hashim Thaçi tyrmäsi heinäkuun lopussa ajatuksen Pohjois-Kosovon liittämisestä Serbiaan. Vain muutama päivä myöhemmin Thaçi kuitenkin ilmoitti, että hän voisi sittenkin harkita Serbialle kuuluvan albaanienemmistöisen Preševon laakson liittämistä Kosovoon.

Presidentin mukaan hän ei ehdottanut maa-alueiden vaihtamista. Serbialaiset, kosovolaiset sekä lehdistö ymmärsivät kuitenkin, että Thaçin ulostulo leikittelee aluevaihdolla. Jotta Serbia voisi harkita luopuvansa Preševosta, tulisi Kosovon vastavuoroisesti luovuttaa maan pohjoiset serbienemmistöiset alueet Serbialle. Loppusyksyllä tehdyn mielipidetutkimuksen mukaan 61 prosenttia serbialaisista vastusti ja 16 prosenttia kannatti Preševon vaihtamista Pohjois-Kosovoon.

Epäselvillä kannanotoillaan Kosovon ja Serbian johtajat saivat paikallisen ja kansainvälisen lehdistön puhumaan aluevaihdosta. Loppukesästä media raportoi laajalti vahvistamattomista huhuista, joiden mukaan maiden presidentit neuvottelevat salaisesti Pohjois-Kosovon vaihtamisesta Preševon laakson.

Kansainväliseltä yhteisöltä ristiriitainen vastaanotto rajojen muuttamiselle

Vastoin Yhdysvaltojen aiempaa linjaa presidentti Donald Trumpin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton kertoi kannattavansa ehdotusta.  ”Emme sulje pois rajamuutoksia”, Bolton täsmensi elokuussa. Yhdysvaltojen lopullinen kanta rajakysymykseen on kuitenkin yhä epäselvä.

Boltonin lausunto on merkki Yhdysvaltojen politiikan linjanmuutoksesta. Yhdysvallat on aiemmin ollut monikulttuurisen Kosovon voimakastahtoinen puolustaja. Kosovon hallintojärjestelmä takaa laajat oikeudet etnisille vähemmistöille parlamentissa sekä paikallishallinnossa. Sana ”monietninen” mainitaan seitsemän kertaa Kosovon perustuslaissa.

Aluksi myös EU näytti muuttaneen suhtautumistaan Kosovoon. Unionin laajentumiskomissaari Johannes Hahn totesi elokuussa, että mitään vaihtoehtoja ei pidä sulkea pois neuvotteluista. Joulukuussa EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Federica Mogherini kuitenkin täsmensi, etteivät rajamuutokset saa johtaa etnisesti homogeenisten valtioiden syntymiseen.

Kannanotollaan Mogherini antoi ymmärtää, että EU vastustaa Pohjois-Kosovon liittämistä Serbiaan. Saksan liittokansleri Angela Merkel saattoi vaikuttaa EU:n linjan kiristymiseen. Merkel totesi jo elokuussa, että Balkanin maiden alueellinen koskemattomuus on taattu eikä siihen saa puuttua.

Vaikka Saksa ja Iso-Britannia ovat rajamuutosta vastaan, muut EU-maat eivät ole yksimielisiä asian suhteen. Esimerkiksi Itävallan pääministeri Sebastian Kurz kertoi marraskuussa, että maan hallitus voi hyväksyä Kosovon ja Serbian rajojen muuttamisen. Useat EU-valtiot eivät vielä ole ottaneet kantaa rajakysymykseen.

Myös Venäjä, joka on Serbian tärkein kansainvälinen tukija Kosovon kysymyksessä, on lähestynyt aihetta varovaisesti. Venäjän Serbian-suurlähettiläs Aleksandr Chepurin totesi toukokuussa, että Venäjä hyväksyisi Kosovon jakamisen, jos Serbia sitä toivoo. Syyskuussa Venäjän ulkoministeriön edustaja Maria Zaharova antoi varovaisemman lausunnon, joka ei suoraan tukenut rajamuutoksia.

Rajamuutoksen dominoefekti huolettaa tutkijoita

Enemmistö Balkanin alueeseen perehtyneistä asiantuntijoista on rajamuutoksia vastaan. Elokuun lopussa 50 alueen tutkijaa ja kansalaisjärjestöjen edustajaa allekirjoitti avoimen kirjeen, joka vastusti Kosovon rajojen muuttamista. Se varoitti ehdotuksen heijastusvaikutuksista Balkanilla.

Useat asiantuntijat katsovat, että rajojen muuttaminen rohkaisee alueen separatistisia liikkeitä. Näkemyksen mukaan Kosovon jakaminen tukisi esimerkiksi Bosnia ja Hertsegovinan separatistista serbijohtajaa Milorad Dodikia. Bosnian serbien itsenäistymishaaveet ovat keskeinen syy maan pysyvään poliittiseen kriisiin.

Länsimaat tiedostavat dominoefektin riskin. Siksi Yhdysvallat ja EU ovat 1990-luvun konfliktien jälkeen painottaneet valtionrajojen jatkuvuutta Balkanilla. Länsimaat ovat korostaneet alueen yhteiskuntien monikulttuurisuutta ja vastustaneet maiden pilkkomista homogeenisiksi kansallisvaltioiksi.

Jos Kosovo jaetaan, Bosnia ja Hertsegovina on seuraavana vuorossa. - Jasmin Mujanović

Kosovon itsenäistyminen oli poikkeus. Yhdysvallat ja EU perustelivat ristiriitaa esittämällä, että Kosovo on erityinen sui generistapaus. Siksi se ei ole ennakkotapaus muille itsenäisyyttä tavoitteleville separatisteille. Erityisesti Venäjä vastusti tätä tulkintaa. Presidentti Vladimir Putin vetosikin Kosovon itsenäistymiseen perustellessaan Krimin liittämistä Venäjään vuonna 2014.

Jos länsimaat hyväksyvät Pohjois-Kosovon liittämisen Serbiaan, ne samalla tunnustavat, että Kosovo ei ollut erityistapaus. Rajojen muuttaminen heikentäisi myös länsimaiden valtionrajojen jatkuvuutta korostavan politiikan uskottavuutta Bosnia ja Hertsegovinassa. ”Jos Kosovo jaetaan, Bosnia on seuraavana vuorossa”, politiikan tutkija Jasmin Mujanović kirjoitti elokuussa.

Ehdotus voi jäädä neuvottelujen välinäytökseksi

Serbian ulkoministeri sai vuoden viimeisen sanan Kosovon kysymyksessä. Dačić totesi uudenvuodenaattona, että rajojen muuttamiselle ei ole uskottavia vaihtoehtoja. ”Vaihtoehdot ovat, että Serbia tunnustaa Kosovon itsenäisyyden, mitä emme tee, tai että Kosovosta tulee Serbian maakunta, mihin [kosovolaiset] eivät suostu”, Dačić sanoi.

Dačićin esittämä ”kompromissi” kohtaa silti haasteita. Vaikka Kosovo ja Serbia saisivatkin Yhdysvallat, EU:n sekä Venäjän tukemaan esitystä, maiden  johtajien tulisi taivutella myös kansalaiset ja määräenemmistö kansanedustajista kannattamaan ehdotusta.

Serbiassa valtaa pitävällä Edistyspuolueella ei ole selkeitä poliittisia haastajia. Kosovo on silti tulenarka aihe poliitikoille. Viimevuotisen mielipidetutkimuksen mukaan 11 prosenttia serbialaisista olisi valmis tunnustamaan Kosovon itsenäisyyden, jos se on EU-jäsenyyden ehtona. Itsenäisyyden tunnustamista vastustaisi kuitenkin 81 prosenttia serbialaisista.Siksi presidentti Vučić on toistuvasti sanonut, ettei hän odota pikaista ratkaisua Kosovon asemaan.

Kosovon presidentin Thaçin poliittinen liikkumavara on niin ikään rajallinen. Maan pääministeri Ramush Haradinaj on puhunut tunteikkaasti Pohjois-Kosovon luovuttamista vastaan. Lisäksi nationalistinen oppositiopuolue Vetëvendosje (itsemääräämisoikeus) sai toiseksi eniten ääniä vuoden 2017 parlamenttivaaleissa. Puolue vastustaa kategorisesti Kosovon rajojen muuttamista.  

Kosovon ja Serbian rajoista sopiminen on vaikeaa jo periaatteellisella tasolla. Siksi varsinaisten rajaneuvotteluiden ja niiden lopputulosten teknisistä yksityiskohdista päättäminen voi osoittautua liian suureksi haasteeksi. Esimerkiksi tästä syystä brittiläinen tutkimusyhtiö The Economist Intelligence Unit  ennusti syyskuussa, että rajojen muuttaminen on epätodennäköistä lähivuosina.

Siksi on mahdollista, että viime kuukausia sävyttänyt nokittelu Kosovon rajoista jää historiaan tuloksettomana välinäytöksenä Kosovon ja Serbian neuvotteluissa.

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Jaa