Jaa

Lukuaika: 8 minuuttia

 

Egyptiläismies katsoo Kairon horisonttia. Kuva: Annmarie Kiiskinen/Ulkopolitist.

 

Sukupuoli ja naisten rooli Egyptin yhteiskunnassa on puhuttanut tutkijoita erityisesti arabikevään yhteydessä. Vähemmälle keskustelulle jää raguula, miehuus. Perinteisten ja globaalien odotusten ristituli pakottaa nuoret egyptiläismiehet muokkaamaan miehuuttaan ristiriitaisten paineiden keskellä, joka luo helposti epäonnistumisen tunteita. 

Pakolaiskriisin luoma mediamyllytys eurooppalaisessa mediassa nosti esiin kysymyksen “muslimikulttuurin” yhteensopivuudesta länsimaisen kulttuurin kanssa. Monissa EU:n jäsenvaltioissa oltiin huolissaan miespainoitteisen ryhmän integroitumismahdollisuuksista sekä patriarkaalisen kulttuurin tuomista haasteista. Keskustelu sai negatiivisen sävyn. Usein mediassa luotiin kuvia alistavista alfauroksista, joiden maskuliinisuutta olisi mahdotonta kesyttää.

Näiden kuvausten keskeinen ongelma on, että ne pelkistävät miehuuden, ottamatta huomioon erilaisia kulttuurisia ja sosiaalisia todellisuuksia. Jotta voimme keskustella aiheesta eurooppalaisessa kontekstissa, meidän on ensin katsottava monimuotoista identiteettimosaiikkia, josta arabimiesten miehuus juontuu. Mitä on miehuus, ja kuinka se on muuttunut Lähi-idän lähihistoriassa?

Filosofi Judith Butlerin mukaan sukupuoli on identiteetti, joka rakentuu ajan myötä ja vakiintuu ympäröivän maailman sekä yksilön välisen vuorovaikutuksen kautta.  Butlerin mukaan sukupuoli ei määrity sen mukaan mitä olemme, vaan sen, mitä teemme. Myös professori Carrie Paechter argumentoi, että yksilö huomaa suorittavansa maskuliinisuuden tai feminiinisyyden ‘roolia’ vasta epäonnistuessaan vastaamaan sosiaalisen tilanteen sukupuoliroolien vaatimuksiin. Tällöin yksilö muuttaa käytöstään sopiakseen kyseiseen kontekstiin. Feminiinisyys sekä maskuliinisuus muotoutuvan yksilön oman toiminnan, ja hänen ympäröivältä olosuhteilta saamansa palautteen risteyskohdassa.

Miehet ja maskuliinisuudet muutoksen kourissa

Tämä analyysi keskittyy egyptiläisiin milleniaaleihin, koulutetun “yläluokan” miehiin. Vaikka Lähi-idässä on lukemattomia eri tapoja ‘olla mies’, tarjoaa tämä analyysi esimerkin, kuinka kyseistä aihetta tulee katsoa sosio-poliittisten olosuhteiden sekä yksilöllisten vivahteiden valossa.

Voidaksemme tarkastella miehuutta Lähi-idän ja Euroopan välillä, on otettava huomioon Lähi-idän poikkeuksellinen yhteiskuntarakenne ja väestönkasvu. Alueella on nuorisopullistuma, ja esimerkiksi Libyan väestöstä kaksi kolmasosaa on alle 35-vuotiaita. Egyptissä väestö on kasvanut viimeisen 30 vuoden aikana yli kaksinkertaiseksi. Egyptin milleniaalien sukupolvi on huomattavasti avoinmielisempi, usein koulutetumpi, urbaanimpi sekä globaalimpi kuin edeltäjänsä. Patriarkaalisten ja miesdominoivien kulttuuripiirteiden rinnalle on noussut kansainvälisyyden, tasa-arvon sekä avarakatseisuuden trendejä. Milleniaalit ja heidän ajatusmaailmansa muokkaavat yhteiskuntaa, mutta nuoret ovat haastavassa asemassa konservatiivisemman, vanhemman sukupolven kanssa.

Egyptiläismiehet ovat modernin ja perinteisen elämäntavan risteyksessä, ristiriitaisten odotusten kohteena.

Sukupolvien välisen suuren eron takia ylemmän luokan miehet ovat perinteisen kulttuurin ja modernin elämäntavan risteyskohdassa. Tämä asettaa heidät valinnan eteen: kotimaa ja perhe ovat tärkeitä, mutta luovat taloudellisia ja yhteiskunnallisia paineita esimerkiksi avioliiton ja miehen roolin suorittamisen suhteen. Samanaikaisesti paremman tulevaisuuden ja korkeamman elintason tavoittelu ulkomailla houkuttelee. Myös vuoden 2011 “epäonnistunut” vallankumous on pakottanut egyptiläiset miehet itsetutkiskelun äärelle. Kuinka he onnistuvat kokoamaan identiteettinsä palaset vallankumouksen jälkeisen militaristihallituksen tuhottua haaveet uudesta, avomielisemmästä valtiosta?

Egyptiläiset milleniaalit käyvät parhaillaan läpi identiteettikriisiä. Tilanteen taustalla vaikuttavat paitsi pettymys vallankumouksen lopputuloksesta, globalisaation aiheuttamien sosiopoliittisten muutosten tuomat uudet ideat ja kollektiivisen kulttuurin ja perhesiteiden suuret odotukset. Perheeltä tulevia odotuksia ovat esimerkiksi avioituminen sekä perheen suunnittelu. Miehet haluavat miellyttää perheitään ja välttää yhteiskunnan äänekästä kritiikkiä, mutta samalla koittavat ylläpitää sosiaalista statustaan oman ikäryhmänsä sisällä. Kyseiset maailmat eivät usein kohtaa. Päihteet, seurustelu, yöelämä ja jopa poissa kotoa asuminen saattaa olla kova pala useallekin egyptiläiselle perheelle. Vuokrien ja kulutustavaroiden hintojen noustessa, myös yläluokan miehet taistelevat talouden haasteiden parissa. Ja silti tulee näyttää ulospäin siltä, että varallisuutta riittää.

Perheen odotukset räiskyvistä häistä ja lapsenlapsista jäävät usein täyttymättä.

Miehet ovat myös kasvavissa määrin urakeskeisempiä kuin edeltävä sukupolvi, joten perheen odotukset poikiensa räiskyvistä häistä ja tulevaisuuden lapsenlapsista jäävät usein täyttymättä. Yhteiskunnallisesti tällainen käytös on häpeällistä, mutta globaalisti normi. Näiden kahden tulen välissä miehet tasapainottelevat sukupuoli-identiteettinsä suorittamista. Onnistuminen yhden maailman arvojen mukaisesti johtaa usein pettymykseen toisessa maailmassa.

Farha Ghannamin tutkimus egyptiläisten alaluokkaisten miesten keskuudessa tuo esille miehuuden monimuotoisuutta, korjaten yksinkertaistettuja stigmoja alistavaan kulttuuriin ja patriarkaalisuuteen liittyen. Ghannamin mukaan, miehet ovat yhteiskunnallisten sukupuolimääritelmien “tuotteita”, ja hän analysoi miten päivittäinen sosiaalinen kanssakäyminen määrittää ja muokkaa sukupuolen rooleja. Ghannam analysoi tutkimuksessaan työelämään, avioitumiseen ja pukeutumiseen liittyviä paineita, ja korostaa, miten epäonnistuessaan vastaamaan odotuksiin miehet saavat äänekästä palautetta sekä perheeltään että ympäröivältä yhteiskunnalta.

Sama konflikti näkyy koko yläluokan milleniaalimiesten keskuudessa. Urbaani kehitys ja globalisaatio ovat lisänneet perinteisten odotusten lisäksi myös miehuuden mittaan vaikuttavia, uusia paineita. Kosmopoliittien milleniaalien uudet paineet tulevat statuksen ylläpitämisestä sosiaalisessa elämässä ja sosiaalisessa mediassa. On tärkeää, miltä elämä näyttää ulospäin sosiaalisessa mediassa. Samalla sosiaaliset paineet kannustavat juhlimaan, matkustelemaan ja osallistumaan nimekkäisiin tapahtumiin.

Nopeasti kansainvälistyvälle sukupolvelle globaalit arvot, kuten tasa-arvo, sananvapaus ja itsemääräämisoikeus nousevat yhä keskeisemmiksi. Arvokehitystä vauhdittaa kontrolloivan valtion luomat epäoikeudenmukaisuuden tunteet. Lisäksi yksilöllisyyden, ulkonäkökeskeisyyden  ja kapitalistisen ajattelutavan vahvistuminen nuorten keskuudessa luovat vastakkainasetteluja perinteistä, kollektiivista kulttuuria vasten. Tietyt arvot tosin säilyvät vahvana: miehellä on perheen taloudellinen vastuu, ja kontrollin tarve sekä sen menettämisen pelko nousevat esiin niin perhesuhteissa kuin parisuhteissakin.

Viimeisen vuoden aikana rajusti muuttuneen taloudellisen tilanteen takia elintason laatu on kallistunut ja vaikeutunut huomattavasti. Vaikka Egypti on ollut aina aktiivinen lähettämään työvoimaa ulkomaille, on nuorten miesten työllistyminen muihin Lähi-idän maihin –erityisesti Saudi Arabiaan – ja Eurooppaan kasvanut rajusti. Vuonna 2008 Egyptin 25 miljoonasta työläisestä noin miljoona työllistyi ulkomaille. Vuonna 2018 sama trendi on jatkunut, mutta kyseessä ei ole enää pelkästään työläiset, vaan enenevissä määrin nuoret miehet eri yhteiskuntaluokista. Tämä muutos korostaa yhtäaikaisesti sekä yksilöllisyyden kasvua että taloudellisten vastuiden tuottamaa painetta.

Uusia käsityksiä miehuudesta

Arabikevään levitessä (ja luhistuessa) antropologit ovat hakeneet uutta, kuvaavampaa termistöä korvaamaan niitä perinteisesti käytettyjä teoreettisia konsepteja kuten “miehet ja identiteettikriisi” sekä “hegemoninen maskuliinisuus”. Jotta termit vastaisivat näitä vuoden 2011 jälkimainingeissa nousseita miehuuden suorittamisen diskursseja, ovat tutkijat esittäneet nimikettä ‘nouseva maskuliinisuus’ (‘emerging masculinity’). Tämä kuvaa osuvammin miesten arkipäivän elämää, johon kuuluvat taloudelliset haasteet ja perinteisen ja modernin identiteetin ristiriita. Vallankumouksen jälkeinen sosiopoliittinen konteksti Egyptissä on ajanut miehet lukemattomiin yrityksiin turvatakseen taloudellisen vakauden perheelleen, sekä sovittaakseen itsensä yhteiskunnan alati muuttuviin miehuuden rooleihin.

Ylpeys ja vastuuntuntoisuus ovat edelleen suuressa arvossa, mutta avomielisyys ja muutoshalukkuus alkavat myös ottaa vallan nuorten miesten elämässä. Eurooppalaisille nämä asiat ovat arkipäivää, mutta Lähi-idässä muutokset ovat vasta saapumassa. Vaikka ulkoisesti nämä arvot houkuttelevat, ne ovat ristiriidassa syvälle juurtuneiden, perinteisten arvojen kanssa. Tämä johtaa yleiseen hämmennykseen siitä, mitä miehuudelta oikeastaan odotetaan. On myös syytä muistaa muidenkin kuin länsimaisten arvojen tärkeys yksilölle. Lähi-idän kontekstissa kehittyneet yhteiskunnalliset arvot ovat aivan yhtä päteviä ja yksilölle tärkeitä kuin sisu ja salmiakki suomalaisille. Egyptiläiset miehet tekevät sukupuoltaan mielekkääksi Egyptissä ristiriitaiseksi mielletyn, globaalin kehityksen kehyksessä. Tämä prosessi on äärimmäisen stressaava ja täynnä epäonnistumisen tunteita, sillä on vaikeaa miellyttää kahta vastakkaisuutta samanaikaisesti.

Miehuuden pelkistäminen patriarkaalisuuden muottiin ja taipuvaisuus tarkkailla asiaa länsimaista miehuuden määritelmää vasten, luo virheellisen kuvan paikallisista todellisuuksista. Tarkastellessamme omaa elämäämme ja identiteetin kehitystä tiedostamme, ettemme mekään ole yksilöinä yksinkertaisia tai suoraviivaisia. Täten meitä ei tule myöskään kategorisoida tai pelkistää vain sen takia, että kuulumme tiettyyn yhteiskuntaan, uskontoon tai kulttuuriin. Samalla lailla kuin yksilöllinen, myöskään sosiaalinen kehitys ei ole suoraviivaista. Egyptiläiset miehet elävät parhaillaan aikaa, jolloin on mahdotonta suorittaa sellaista sukupuoli-identiteettiä, joka vastaisi edes suurimpaan osaan arkipäivän kaikista odotuksista. Sen sijaan, että he yrittäisivät mukautua tilanteeseen, miehet alkavat kehitellä uutta käsitystä maskuliinisuudesta– sellaista, joka on yhtäaikaisesti globaali ja egyptiläinen, moderni ja perinteinen. Tämä uusi  maskuliinisuus on myös mukautuvampi uusiin konteksteihin niin Egyptissä kuin kansainvälisestikin.

Kykenemättömyys analysoida Lähi-idän yhteiskuntien sosiaalisia ilmiöitä yksityiskohtaisemmin ja yleistämättä on mediamme suuri vitsaus. Tarvitaan avointa keskustelua sekä kourallinen kulttuurikohtaista hyväksyntää, jotta voisimme alkaa totuudenmukaisesti puimaan miehuuden monipuolisuutta, haasteita ja kauneutta sekä Lähi-idän yhteiskunnissa että eurooppalaisessa kontekstissa. Jos saavuttaisimme ymmärryksen siitä, että miehuudella ei ole globaaleja määritelmiä, saattaisi valtavirtaiset asenteet arabi- ja muslimikulttuureja kohtaan muuttua suvaitsevaisemmiksi. On ymmärrettävä että miehuus – niinkuin naiseuskin – on monimuotoinen, mukautumiskykyinen ja olosuhteista riippuvainen osa yksilön identiteettiä. Paineet ovat paineita kaikkialla, ja on hyödyllisempää lähestyä yksilöä maskuliinisuuden yhtymäkohtien kautta, kuin korostaa ja spekuloida eroja, jotka seisovat yhteisymmärryksen tiellä. Täytyy olla kykeneväisyyttä nähdä yksilöt yksilöinä, ja kulttuurit ja uskonnot olosuhteina, joista meidän kaikkien yksilöllinen ymmärrys ja maailmankuvat ovat muotutuneet.

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt
Filter by Custom Post Type

Jaa