Jaa

Lukuaika: 3 minuuttia

 

kommenttikuva Anna-Maria Tammesta

Anna-Maria Tammi.

Viime lokakuussa YK varoitti, että Jemenissä saatettaisiin pian kokea maailman pahin nälänhätä viimeiseen sataan vuoteen. 14 miljoonaa ihmistä olisi täysin humanitaarisen avun varassa. Humanitaarista kriisiä ovat tasaisesti pahentaneet nelivuotinen sota ja sen seuraukset: kansantalouden romahdus, ruoan hinnan nousu, terveydenhuollon saamattomuus sekä humanitaarisen avun tahallinen estäminen. Varsinkin Hodeidan satamassa käydyt taistelut ovat olleet keskeisiä kriisin syventämisessä, sillä 70 prosenttia ruoasta tuodaan maahan kyseisen sataman kautta.

Kaikkien helpotukseksi YK:n johtamissa rauhanneuvotteluissa koettiin joulukuussa läpimurto, kun osapuolet sopivat aselevosta Hodeidassa. Sopimuksen mukaisesti huthi-kapinalliset vetäytyivät kaupungista muutamaa päivää ennen uutta vuotta. Aselepo ei kuitenkaan ole vielä varmoilla vesillä, minkä takia YK:n Jemenin erityislähettiläs matkusti paikan päälle tammikuun alussa edistämään sen voimassa pysymistä. Aselevon on tarkoitus johtaa laajempaan rauhansopimukseen, jonka neuvottelua osapuolet aikovat jatkaa alkuvuodesta YK:n johdolla.

Jemenin sota ei moneen vuoteen hetkauttanut Saudi-Arabian liittolaisia. Nyt aselepo saatiin kuitenkin aikaan.

Mutta miksi aselepoon päädyttiin juuri nyt? Sodan tuottama humanitaarinen kriisi ja osapuolten tekemät ihmisoikeusrikkomukset eivät moneen vuoteen hetkauttaneet Saudi-Arabian liittolaisia. Yhdysvaltain ilmavoimat tankkasivat Jemenissä sotivia Saudi-Arabian hävittäjäkoneita vuodesta 2015 lähtien. Yhdysvaltojen lisäksi moni muukin länsimaa vei aseita Saudi-Arabiaan viime vuosina, myös silloin, kun Jemen oli jo maailman pahin humanitaarinen kriisi. Jamal Khashoggin murhan jälkeen alkoi kuitenkin tapahtua.

Khashoggi murhattiin 2. lokakuuta. Yhdysvaltain puolustus- ja ulkoministerit lausuivat 30. lokakuuta, että halusivat nähdä sodan osapuolet neuvottelemassa rauhasta kuukauden sisällä. Marraskuun alussa Yhdysvallat päätti lopettaa saudien hävittäjien ilmatankkaamisen. Marraskuun puolivälissä se asetti pakotteita seitsemälletoista Saudi-Arabian viranomaiselle. Joulukuussa senaatti äänesti kaiken sotilaallisen tuen lopettamisesta Saudi-Arabialle. Washingtonin politiikkaa analysoivan Politico-lehden mukaan ilmapiiri Saudi-Arabiaa kohtaan muuttui täysin Khashoggin murhan jälkeen.

Ilmapiiri muuttui myös Euroopassa. Saksa ja Tanska keskeyttivät aseviennin Saudi-Arabiaan Khashoggin murhaan vedoten. Suomikin keskeytti oman asevientinsä Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin, virallisesti Jemenin humanitaarisen tilanteen takia. Yhdysvallat ei toistaiseksi ole keskeyttänyt asevientiä, vaan sinetöi loppuvuodesta kongressin aiemmin hyväksymän 15 miljardin asekaupan saudien kanssa. On kuitenkin todennäköistä, että asekaupat päättyvät tähän: tammikuun alusta lähtien kongressia ovat hallinneet demokraatit, jotka ovat syksyn mittaan vahvasti kritisoineet Saudi-Arabiaa sekä Yhdysvaltojen osuutta Jemenin sodassa.

Khashoggin traaginen murha toi yllättävää lisävetoa Jemenin tilanteen ratkaisuun.

Syksyn tapahtumat valottavat, kuinka kansainvälisen politiikan ilmiöt vaikuttavat humanitaarisiin kriiseihin, tässä tapauksessa nälänhädän estämisen eduksi. Khashoggin tapaus, jonka aluksi voisi ajatella olevan Jemenin kriisin suhteen täysin epäolennainen, toi tarvittua lisäpainetta aselevon neuvottelemiseen. Hodeidan aselevon voimassa pysyminen taas on kriittistä laajamittaisen nälänhädän välttämiseksi. Humanitaarinen apu nimittäin on yhtä tyhjän kanssa, ellei sitä saada perille asti.

On kuitenkin tärkeää, että rauhanprosessi jatkuu, sillä Jemenin väestö tulee pysymään humanitaarisen avun varassa niin kauan kuin laajempaa rauhansopimusta ei ole, eikä talous pääse elpymään. Khashoggi, joka oli Washington Post -lehden kolumnisti, peräänkuulutti syyskuussa viimeisessä kolumnissaan loppua Jemenin sodalle. Asekaupan osittainen katkeaminen ja neuvottelujen alkaminen ovat tässä suhteessa sekä erittäin tervetulleita että mahdollisia merkkejä kääntöpisteestä huthi-kapinallisten ja Saudi-Arabian johtaman koalition välisessä sodassa. Jemenin sodasta pitäisi kuitenkin tässä vaiheessa puhua monikossa, sillä islamistit sekä erinäiset aseelliset ryhmät hallitsevat noin kolmasosaa maasta. Monimutkainen asetelma lupaa huonoa humanitaarisen kriisin ratkaisemiselle, vaikka nälänhädältä onnistuttaisiinkin välttymään tänä vuonna.

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt
Filter by Custom Post Type

Jaa