Valtaapitävät republikaanit ja opposition demokraatit ottavat toisistaan mittaa huomisen välivaaleissa, joissa arvioidaan Yhdysvaltain politiikan uskottavuus ja yhteiskunnan yhtenäisyys.

Tiistaina, marraskuun 6. Yhdysvalloissa järjestetään välivaalit, joissa valitaan edustajainhuoneen kaikki 435 jäsentä ja kolmannes sadasta senaattorista. Senaattorien kausi kestää kuusi vuotta, ja porrastetusti joka toinen vuosi valitaan heistä kolmannes. Nyt äänestetään niiden osavaltioiden senaattoreista, jotka valittiin Obaman johtaessa demokraatit niukkaan vaalivoittoon vuonna 2012. Osavaltiosta riippuen vaaleissa valitaan myös kuvernöörejä, paikallisten lainsäädäntöelinten edustajia, syyttäjiä sekä muita paikallishallinnon virkamiehiä.

Välivaaleja on perinteisesti vaivannut alhainen äänestysaktiivisuus. Vuoden 2014 välivaaleissa vain 34 prosenttia äänioikeutetuista kävi vaaliuurnilla. Vuoden 2016 vaaleissa, joissa Donald Trump valittiin presidentiksi, 58,1 prosenttia amerikkalaisista äänesti. Nukkuvien äänestäjien suurta määrää saattaa osittain selittää se, että valintansa tehdäkseen keskivertokansalaisen tulee osata ottaa kantaa kymmeniin eri poliittisiin ja taloudellisiin kysymyksiin.

Alhainen yleinen äänestysaktiivisuus myös kasvattaa äänestävien kansalaisten suhteellista yhteiskunnallista vaikutusvaltaa. Aktiivisimpia ovat valkoiset, korkeammin koulutetut ja varakkaammat amerikkalaiset. Vaikka Yhdysvalloissa on käytännössä ollut yleinen ja yhtäläinen äänioikeus vuodesta 1920 asti, erityisesti afroamerikkalaisten äänestäjien oikeuksia on loukattu muun muassa erilaisilla määräyksillä, jotka liittyvät äänestäjien rekisteröimiseen ja jopa äänestyskelpoisuuden osoittaviin henkilöllisyysasiakirjoihin. Äänioikeuden kunnioittaminen onkin muodostunut merkittäväksi kiistakysymykseksi, Valtakunnalliseen julkisuuteen nousi vaaleja edeltävällä viikolla tapaus, jossa virkamiehet estivät afroamerikkalaisten eläkeläisten äänestämisen Georgiassa. Vuoden 2008 jälkeen monet osavaltiot ovat myös säätäneet asetuksia, joiden tarkoituksena on vaikeuttaa äänestämistä. Muun muassa Floridassa, Georgiassa ja Ohiossa on rajoitettu mahdollisuuksia äänestää ennakkoon. Koska vaalipäivä ei ole kansallinen vapaapäivä, ennakkoäänestämistä rajoittamalla hankaloitetaan suorittavaa työtä tekevien mahdollisuutta äänestää.

Äärimmilleen ääripäistynyt maa

Tiistain vaalit käydään lähes ennennäkemättömän politisoituneessa tilanteessa. Monet asiantuntijat odottavatkin äänestysaktiivisuuden nousevan. Kansakunnan kahtiajakoa ovat syventäneet muun muassa Pittsburghin synagogassa tapahtunut ammuskelu ja republikaaniäänestäjän lähettämät kirjepommit Trumpin hallintoa kritisoineille demokraattivaikuttajille. Republikaanienemmistöisen kongressin päätös hyväksyä presidentin nimittämä Brett Kavanaugh korkeimman oikeuden tuomariksi seksuaalisista väärinkäytössyytteistä huolimatta on myös nostanut jännitteitä halki maan.

Periamerikkalainen poliittinen käytäntö, vaalipiirien rajojen tarkoituksenmukainen muuttaminen valtaapitävien voiton varmistamiseksi, on myös herättänyt suurta huomiota. Vaalipiirien rajojen muuttamisella voidaan varmistaa, että kilpailevien poliitikkojen kannattajiksi oletetut asukkaat hajautuvat useiden vaalipiirien alueelle. Näin vastustajat eivät voi muodostaa enemmistöä missään vaalipiirissä. Käytäntöä on arvosteltu yhä enemmän ympäri Yhdysvaltoja, ja korkein oikeus on julistanut Pohjois-Carolinan vuoden 2018 vaalipiirijaon perustuslain vastaiseksi.

Myös poliittinen eliitti on aiempaa polarisoituneempi. Trump on aktiivisesti yrittänyt tuoda maahanmuuttokysymystä vaalikeskustelun keskiöön. Hänen mukaansa Väli-Amerikasta Yhdysvaltoihin pyrkivä kansanliike, ”maahanmuuttajakaravaani”, muodostaa Yhdysvalloille turvallisuusuhkia. Trump on myös pilkannut demokraattijohtaja Elizabeth Warrenia, joka on tuonut esille polveutuvansa osittain Amerikan alkuperäisasukkaista. Warreniin kohdistunut kohu muistuttaa salaliittoteorioista, jotka liittyivät Barack Obaman kansalaisuuteen. Trumpin syytökset ovat esimerkki hänen tavastaan tehdä politiikkaa mustaamalla vastustajien mainetta. Esimerkiksi republikaanien Youtube-kanavalla hyökätään aggressiivisesti “vasemmistoa” vastaan. Demokraatit ovat puolestaan keskittyneet Trumpin kauppapolitiikan arvosteluun ja positiivisen agendan rakentamiseen, joka painottaa kaikkien oikeutta niin sanottuun amerikkalaiseen unelmaan.

Trumpia vastustavaa kansanliikettä on kuitenkin ollut vaikea koota vahvassa taloustilanteessa. Bruttokansantuote on kasvanut vaihtelevasti finanssikriisin päätyttyä, ja maan talous kasvaa tällä hetkellä hieman yli kolme prosenttia vuodessa. Työttömyys on laskenut 3,7 prosenttiin, mikä saattaa viitata jopa täystyöllisyyteen. Samalla Trump on äänekkäästi vakuutellut, että hän pitää kauppapolitiikallaan huolta amerikkalaisen valmistusteollisuuden ja maatalouden tulevaisuudesta. Presidentti onkin julistanut amerikkalaista agendaansa aina tilanteen tarjoutuessa. Monet kauppapoliittiset toimenpiteet, kuten kiinalaisten immateriaalioikeusloukkauksien esiin tuominen ja kauppavajeen julistaminen kansalliseksi turvallisuusuhaksi, ovat myös luoneet vaikutelman ulkopoliittisesti aktiivisesta presidentistä. On nurinkurista, että monet analyytikot laskevat Trumpin tariffipolitiikan vaikeuttavan valmistusteollisuuden tilaa hankaloittamalla globaaleja arvo- ja toimitusketjuja.

Kaksipuoluejärjestelmä hajaannuksen tilassa

Hillary Clintonin tappio vuoden 2016 presidentinvaaleissa pakotti demokraattipuolueen sisäiseen etsiskelyyn. Clintonin ja Bernie Sandersin välinen kiivas esivaalitaisto oli jättänyt puolueen sisäisen hajaannuksen tilaan ilman selkeää yhteistä vaalistrategiaa. Väliaikaista valtatyhjiötä on noussut täyttämään joukko uuden sukupolven edustajia, kuten Alexandria Ocasio-Cortez, joka voitti pitkäaikaisen edustajan Joe Crowleyn demokraattien esivaaleissa New Yorkissa. Demokraatit ovat myös yllättävän hyvässä iskussa Teksasissa, joka on perinteisesti ollut republikaanien sydänaluetta. Puoluekartan keskustaan kallistuvan senaattoriehdokkaan Beto O’Rourken menestystä on seurattu hämmästyksellä.

Trumpin voitto on aiheuttanut merkittäviä erimielisyyksiä myös republikaanipuolueessa. Pitkäaikaisen republikaanivaikuttajan ja Trump-kriitikon, valtiomies John McCainin hautajaisista muodostui valtakunnallisesti merkittävä Trumpin hallinnon protesti syyskuun alussa. Aikaisemmin myös edustajainhuoneen puhemies ja republikaanien keulahahmo Paul Ryan on ilmoittanut jättävänsä politiikan. Kun demokraatit ovat nousseet vaalitaistoon entistä energisempinä ja ydinsanomaansa teroittaen, republikaanien toiminta on ollut ajoittain epäselvää ja jopa ristiriitaista.

Republikaaneilla on hyvät mahdollisuudet pitää enemmistönsä senaatissa Klikkaa twiitataksesi!

Yhdysvaltojen kaoottisesta sisäpoliittisesta tilanteesta johtuen on kuitenkin vaikea arvioida, millaiseen vaalitulokseen tiistaina päädytään. Republikaaneilla on hyvät mahdollisuudet pitää enemmistönsä senaatissa, sillä demokraatit puolustavat paikkojaan kymmenessä osavaltiossa, joissa Trump voitti vuoden 2016 presidentinvaaleissa. Demokraattien odotetaan kuitenkin voittavan edustajainhuoneessa ja monien osavaltioiden sisäisissä vaaleissa. Vaaliennusteisiin on vaikea luottaa, etenkin kun lähes kaikki vuoden 2016 ennusteet epäonnistuivat.

Tämänhetkisessä tulehtuneessa tilanteessa molemmat osapuolet ovat valmistautuneet välivaaleihin hyökkäysasemista. Pew-tutkimuslaitoksen tutkimuksessa molemmat puolueet uskoivat omiin vaalivoittoihinsa. Republikaaneilla pelissä on kaksi vuotta jatkunut valtakausi niin Valkoisessa talossa, senaatissa kuin edustajainhuoneessa. Demokraattien taas tulee osoittaa oma poliittinen kykynsä tarjota vaihtoehtoja Trumpin vallankäytölle. Tiistain tulokseen tulee vaikuttamaan merkittävästi äänestysaktiivisuus: käydäänkö Yhdysvalloissa taas vähemmistön vaalit enemmistön vallasta?

 

Käydäänkö Yhdysvalloissa taas vähemmistön vaalit enemmistön vallasta? Klikkaa twiitataksesi!