Jaa

Kiinan aseellisen poliisin sotilaita ja ajoneuvoja Urumqin kaduilla syyskuussa 2009. Kuva: Wikimedia Commons

Kiinaan kohdistuva terrorismin uhka on perinteisesti linkittynyt voimakkaasti alueellisiin itsenäistymispyrkimyksiin. Kommunistisen puolueen mukaan Xinjiangin maakunnasta kumpuava terrorismi on Kiinan vakauden suurin uhka, ja terrorismia vastaan on taisteltu tiukalla yhteiskunnallisella kontrollilla ja aseellisella voimalla. Kiinan kasvava kansainvälinen asema, Silkkitie-hanke ja Syyrian ja Irakin konfliktialueilta palaavat uiguuritaistelijat asettavat uudenlaisia haasteita maan terrorismin torjunnalle. Kansainvälinen terrorismi on yhä vakavampi uhka Kiinalle ja erityisesti maan rajojen ulkopuolisille kiinalaiskohteille. Uhkaa on ryhdytty torjumaan teräksisellä otteella.

Helmikuussa 2017 Islamilainen valtio ja Kiinan läntisen maakunnan Xinjiangin itsenäisyyttä ajava Turkestanin islamilainen puolue (TIP) -ryhmittymä julkaisivat muutaman päivän sisällä Kiinaa vastaan suunnattuja propagandavideoita,joilla esiintyi Xinjiangin maakunnasta lähtöisin olevia uiguuritaistelijoita.

Propagandavideoita seurasi maaliskuussa 2017 Kiinan presidentti  Xi Jinpingin julistus, jonka mukaan Xinjiangin maakunnan ympärille tulisi rakentaa “suuri teräsmuuri”. Tämän tarkoitus olisi estää terrorismin ja ääriajattelun leviäminen Kiinan ulkopuolelta levottomuuksistaan tunnettuun maakuntaan tai vastaavasti Xinjiangista muualle Kiinaan. Xin viimevuotisia kommentteja edelsi myös maan johtavan turvallisuusviranomaisen ilmaisema näkemys, jonka mukaan Xinjiangista kumpuava terrorismi on Kiinan vakauden suurin uhka.

Presidentti Xin teräsmuurikommentteja seurasi uuden ekstremismin vastaisen lain hyväksyminen Xinjiangissa huhtikuun 2017 alussa. Lain puitteissa kiellettiin muun muassa kasvot peittävien huivien käyttäminen ja pitkien partojen kasvattaminen, sillä niiden katsottiin kehottavan ekstremismiin. Lisäksi Xinjiangin alueviranomaiset julkaisivat listan musliminimiä, jotka kiellettiin niiden liiallisen uskonnollisuuden vuoksi. Kymmenien tuhansien uiguurien on raportoitu olevan vangittuina pidätyskeskuksissa Xinjiangissa. Maaliskuussa uiguurit ympäri maailmaa protestoivat pidätyksiä ja tiukkoja turvallisuustoimia vastaan.

Kiinan kansankongressin viimeisimmässä kokouksessa tiukkoja toimia kiiteltiin, kun Xinjiangin edustajat totesivat, että hallituksen kovien ponnistelujen vuoksi maakunta on nyt vakaa eikä uusia terrori-iskuja ole tilastoitu kuluneen vuoden aikana.

Kiinassa terrorismi linkittyy ennen kaikkea alueellisiin itsenäistymispyrkimyksiin

Kiina on perinteisesti suhtautunut nihkeästi kansainvälisiin terrorismin vastaisiin liittoumiin ja kritisoinut Yhdysvaltojen maailmanlaajuisia  terrorismin vastaisia toimia. Tämä on toistaiseksi auttanut Kiinaa pysyttelemään vähemmän kiinnostavana kohteena kansainvälisille terroristijärjestöille.

Terrorismi ei ole kuitenkaan vieras ilmiö Kiinalle. Terrorismi yhdessä ekstremismin ja separatismin kanssa muodostavat maan hallituksen puheissa “kolme pahaa voimaa”, jotka Kiina käsittää suurimpina uhkina maan kansalliselle turvallisuudelle. Näiden voimien nähdään suoraan uhkaavan Kiinan itsemääräämisoikeutta ja alueellista yhtenäisyyttä. Kiinan mukaan nämä kaikki “pahat voimat” ovat läsnä Xinjiangin maakunnassa.

Xinjiang on yksi Kiinan viidestä autonomisesta alueesta, ja sen väkiluku on noin 21 miljoonaa. Siellä asuvat uiguurit ovat yksi Kiinan 55:stä virallisesti tunnustetusta etnisestä vähemmistöstä. Valtaosa uiguureista on sunnimuslimeja, ja lukumääräisesti he kattavat hieman alle puolet Xinjiangin väestöstä. Xinjiang on Kiinalle strategisesti tärkeä, sillä merkittävä osa maan luonnonvaroista sijaitsee alueella ja lisäksi maakunnan läpi kulkee ainoa suora kulkureitti Keski-Aasiaan. Kommunistinen puolue onkin kansantasavallan syntyajoista lähtien pyrkinyt integroimaan uiguureita osaksi muuta Kiinaa esimerkiksi rohkaisemalla han-kiinalaisia, jotka ovat maan suurin etninen ryhmä,  muuttamaan alueelle ja pyrkimällä vähentämään vähemmistöjen kulttuuristen erityispiirteiden vaikutusta.

Xinjiangissa ja maakunnan eteläisessä naapurissa Tiibetissä integraatiopyrkimyksiä on vastustettu kaikkein voimakkaimmin. Uiguurit ovat puolustaneet voimakkaasti oikeuttaan omaan kulttuuriinsa ja elämäntapaansa, joiden he kokevat olevan yhä voimakkaammin uhattuna Han-kiinalaisten massiivisen maakuntaan suuntautuvan muuttoliikkeen ja esimerkiksi kielenopetukseen ja uskonnonharjoittamiseen liittyvien rajoitusten vuoksi.  Separatistisilla ajatuksilla onkin verrattain vahva kannatus uiguurien keskuudessa: monien toiveissa siintää itsenäinen Itä-Turkestanin valtio. Kommunistisella puolueella on perinteisesti ollut hyvin vähän ymmärrystä rajojensa sisällä vaikuttavia separatistia pyrkimyksiä kohtaan, ja niihin lääkkeeksi on tarjottu aseellista voimaa ja tiukempaa sosiaalista kontrollia.

Levottomuuksista terrorismiin

Levottomuudet, mellakat ja satunnaiset väkivaltaisuudet ovat leimanneet Xinjiangin ja Kiinan kansantasavallan yhteistä taivalta. Neuvostoliiton hajoaminen ja uusien itsenäisten valtioiden syntyminen rajan toiselle puolelle nostattivat kansallistunnetta myös uiguurien keskuudessa. 1990-luvulla väkivaltaisuudet alueella yleistyivät, ja ne kulminoituivat useisiin pommituksiin Pekingissä ja Urumqissa vuonna 1997.

2000-luvun alkupuolisko oli rauhallisempaa. Hiljaisemman ajanjakson jälkeen Xinjiang nousi kuitenkin jälleen kansainvälisiin otsikoihin. Pekingin olympialaisten alla  elokuussa 2008 16 poliisia kuoli ja 16 loukkaantui Xinjiangin Kashgarissa terrori-iskussa, joka oli Kiinan vakavin vuosikymmeneen. Vuonna 2009 mellakoiksi kärjistyneet jännitteet johtivat virallisten tietojen mukaan yli 180 ihmisen kuolemaan ja 1 100 ihmisen haavoittumiseen Xinjiangin pääkaupungissa Urumqissa. Vuosina 2013 ja 2014 Kiinassa todistettiin useita tuhoisia terrori-iskuja. Näistä esimerkkejä ovat autoisku Taivaallisen rauhan aukiolla Pekingissä syksyllä 2013, 30 ihmisen kuolemaan johtanut veitsi-isku Kunmingin rautatieasemalla Yunnanin maakunnassa maaliskuussa 2014 ja 31 kuolonuhria vaatinut autoisku Urumqissa toukokuussa 2014. Kunmingin iskua on kiinalaismediassa kuvailtu Kiinan syyskuun 11. päiväksi.  Viimeisimmät Xinjiangissa raportoidut terrori-iskut olivat auto- ja räjähdeisku kommunistisen puolueen paikallistoimistoa vastaan Karakaxissa joulukuussa 2016  ja veitsi-isku Pishanin alueella helmikuussa 2017.

Kiina on syyttänyt iskuista Xinjiangin itsenäisyyttä ajavaa Itä-Turkestanin islamilaista liikettä (ETIM) ja sen seuraajaa Turkestanin islamilaista puoluetta (TIP). Kommunistisen puolueen vuonna 2002 julkaiseman raportin mukaan uiguuriseparatistit olisivat olleet vastuussa yli 200 terrori-iskusta vuosien 1990 ja 2001 välillä. Asiantuntijat ovat kuitenkin epäilleet pääosin Kiinan ulkopuolelta operoivien järjestöjen kykyä iskujen tekemiseen maan sisällä. Monet Xinjiangia seuraavat tutkijat ovat myös kyseenalaistaneet näkemyksen, jonka mukaan ETIM on järjestäytynyt ryhmittymä, ja Kiinaa onkin syytetty erityisesti ETIM:n aiheuttaman uhan liioittelusta.

Voimalla ja investoinneilla terrorismia vastaan

Kiinan terrorismin vastainen taistelu pohjautuu vahvasti kahdelle perusolettamukselle:  että islamistinen terrorismi on suurin uhka Kiinan turvallisuudelle ja että tämän uhkan syntyjuuret ovat Xinjiangin uiguurivähemmistössä.  Terrorismin ja separatismin vastainen taistelu on puolestaan perinteisesti keskittynyt voimakkaasti vähemmistöjen poliittisten ja yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien tukahduttamiseen, uiguurien elämäntapaan kohdistuviin rajoituksiin sekä Kiinan valtion mittaviin taloudellisiin investointeihin alueelle.

Kiinan strategian, jonka tavoitteena on lieventää etnisten ryhmien välisiä jännitteitä ja tukahduttaa separatismi, ytimessä on ollut ajatus maakunnan taloudellisesta kehityksestä, vaurastumisesta ja han-kiinalaisten näkyvästä alueella olosta. Esimerkiksi Xinjiangissa talouskasvu on kuitenkin hyödyttänyt lähes yksinomaan alueelle muuttaneita han-kiinalaisia, mikä on puolestaan ollut omiaan vahvistamaan uiguurien kiinalaisvastaisuutta ja lisäämään jännitteitä.  

Vuonna 1996 Kiina vastasi levottomuuksiin aloittamalla Strike Hard -nimellä tunnetun terrorismin vastaisen kampanjan ”kolmen pahan” kitkemiseksi ja uiguuriseparatismin tukahduttamiseksi. Vuoden 2009 mellakat puolestaan johtivat massapidätyksiin, teloituksiin, internetyhteyksien katkaisemiseen sekä tuhansien uusien valvontakameroiden asentamiseen.  

Syyskuun 11. päivän terrori-iskut ja sen jälkimainingeissa julistettu sota terrorismia vastaan tarjosi myös Kiinalle harvinaisen mahdollisuuden liittää oma taistelunsa uiguuriseparatisteja vastaan osaksi kansainvälistä terrorismin vastaisen sodan narratiivia. Kiina alkoi ensimmäistä kertaa järjestelmällisesti viitata Xinjiangin levottumuuksiin terrorismina ja uiguuriseparatisteihin terroristeina. Afganistanissa kiinniotetut uiguuritaistelijat vahvistivat hetkellisesti Kiinan näkemystä al-Qaidan tukemista uiguuri-islamisteista, jotka uhkaavat maan turvallisuutta. Osaksi tämän seurauksena Xinjiangin etninen ja separatistinen konflikti kansainvälistyi. Uskonnollisen fundamentalismin ja jihadismin nousu maailmankartalle vuoden 2001 jälkimainingeissa tarjosi myös uiguuriseparatisteille uudenlaisen väylän tukijoidensa mobilisoimiseen ja hallituksen vastaisen mielialan lietsomiseen.

Kiina on viime vuosina kirjannut lakiin perinteisten sotilaalliseen voimaan ja yhteiskunnan tiukkaan kontrolliin perustuvien ”reaktiivisten” toimien rinnalle uusia keinoja, joilla torjua terrorismia ja ekstremismiä. Vuoden 2016 alussa voimaan tullut Kiinan ensimmäinen kokonaisvaltainen terrorismin vastainen laki muun muassa velvoittaa teknologiafirmat antamaan hallitukselle teknistä tukea terrorismin torjunnassa ja tutkinnassa. Uusi laki rajoittaa myös toimittajien vapautta raportoida sekä terrori-iskuista että niiden estämiseen tähtäävistä toimista. Lisäksi se antaa ensimmäistä kertaa asevoimille ja poliisille valtuudet terrorismin vastaisiin toimiin Kiinan rajojen ulkopuolella.

Kansallista lakia tukemaan Xinjiangissa hyväksyttiin elokuussa 2016 uusi terrorismin vastainen laki, joka määrittelee uskonnollisen ekstremismin muodostavan terrorismin ideologisen pohjan. Samaan aikaan maakunnassa lisättiin viranomaisvalvontaa ja asukkaat määrättiin muun muassa luovuttamaan passinsa viranomaisille. Joulukuun 2016 ja helmikuun 2017 terrori-iskuihin puolestaan vastattiin massiivisilla paraateilla, joissa tuhansien sotilaiden ja poliisien voimin esiteltiin Kiinan terrorismin torjuntaan varaamaa aseellista voimaa.

Keväällä 2017 Xinjiangin Bayingolin prefektuurin paikallisviranomaiset puolestaan määräsivät tehokkaamman seurannan varmistamiseksi, että kaikkiin autoihin on asennettava GPS-paikantimet. Esimerkiksi polttoaineen ostaminen ilman pakollista GPS-paikanninta tehtiin mahdottomaksi.

”Teräsmuuri” avuksi terrorismin torjuntaan?

Kiinan näkökulmasta Xinjiangin terroristit ovat osa laajempaa kansainvälistä verkostoa, jossa Kiinassa toimivat islamistit saavat rahoitusta Lähi-idästä, koulutusta Pakistanista ja taistelukokemusta Tsetseniasta ja Afganistanista. Vuosi sitten julkisuuteen tulleet Kiinaa uhkailevat propagandavideot ja niillä esiintyneet uiguuritaistelijat osaltaan vahvistivat tätä näkemystä uiguureista osana kansainvälistä terrorismiverkostoa. Syyrian ja Irakin konfliktialueille matkanneet uiguurit muodostavat varsin merkittävän yksittäisen vierastaistelijaryhmän. Kiinan oman arvion mukaan Islamilaisen valtion riveissä taistelisi noin 300 uiguuria. The Soufan Group arvioi alueelle matkanneiden uiguurien määräksi noin 1 200. Arviossa ei tosin ollut eriteltynä, olivatko uiguurit kansallisuudeltaan kiinalaisia. Valtosan arvellaan liittyneen TIP:n ja al-Qaidan paikallisryhmittymään Jabhat Fateh al Shamiin (JFS).

Kansainvälisen terrorismin rajat ylittävä luonne ja esimerkiksi Islamilaisen valtion kyky mobilisoida kannatusta ympäri maailmaa tekee kansainvälisestä terrorismista aiempaa todellisemman turvallisuusuhan myös Kiinalle. Afganistaniin, Pakistaniin ja viimeisimpänä Lähi-itään matkanneet uiguurivierastaistelijat ovat lisäksi onnistuneet nostamaan Xinjiangin uiguurien tilanteen kansainvälisten terrorijärjestöjen tietoisuuteen, ja näiden vahvojen propagandakoneistojen ansiosta viestiä on kyetty levittämään myös laajemmin. Tilanteessa, jossa tuhannet Syyriaan ja Irakiin matkanneet vierastaistelijat etsivät uusia konfliktialueita, Kiinan sisäisillä terrorismin ja ekstremismin vastaisilla toimilla voi olla kauaskantoisempia vaikutuksia. Venäjältä, Keski-Aasiasta ja Kiinasta arvellaan lähteneen tuhansia vierastaistelijoita, ja Kiinan tuleekin seurata tarkasti heidän liikkeitään, sillä niillä voi olla vaikutusta Kiinaan ja maan rajojen ulkopuolella oleviin kiinalaiskohteisiin kohdistuvaan terrorismin uhkaan.

Yksi haavoittuvimmista kiinalaiskohteista tulevina vuosina on varmasti vuonna 2013 käyntiin polkaistu massiivinen One Belt, One Road -aloite, jonka tarkoituksena on rakentaa uusi silkkitie Keski- ja Etelä-Aasian läpi aina Afrikkaan ja Eurooppaan asti. Xinjiangin maakunnan kriittinen sijainti silkkitien alkupäänä asettaa omat haasteensa esimerkiksi infrastruktuurihankkeisiin vaadittavien ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi alueelle. Kiinan rajojen ulkopuolella viitteitä hankkeeseen kohdistuvista turvallisuusuhista on jo saatu Pakistanissa: talouskäytävä, joka yhdistää Xinjiangin maakunnan Gwadarin syvänvedensatamaan ja sitä kautta Arabian mereen, on ollut rakennushankkeineen paikallisten separatisti- ja terrori-iskujen kohteena vuodesta 2014 lähtien. Väkivaltaisuuksien seurauksena yli 50 Pakistanin kansalaista on kuollut erinäisillä talouskäytävään kuuluvilla rakennuskohteilla viimeisen kolmen vuoden aikana.

Erityisesti Islamilaisen valtion kohdalla on kuitenkin muistettava, että järjestöllä ei ole  iskujen suunnitteluun ja suorittamiseen vaadittavaa laajaa kannattajaverkostoa Kiinan sisällä. Lisäksi Kiinan tiukka internetkontrolli on suitsinut järjestön verkossa tapahtuvia radikalisointi- ja värväyspyrkimyksiä. Xinjiangin itsenäisyysliikkeestä ponnistanut TIP nauttii vahvasta valta-asemasta Xinjiangin uiguurien keskuudessa, mikä on jättänyt Islamilaiselle valtiolle varsin rajatusti mahdollisuuksia käyttää hyväkseen Xinjiangin uiguurien tilannetta uusien jäsenten värväämiseksi. Molemmilla järjestöillä on kuitenkin kattavat jäsenverkostot Lähi-idässä, Turkissa ja Keski-Aasiassa, mikä yhdistettynä alueella oleviin uiguuriyhteisöihin ja palaaviin vierastaistelijoihin ovat omiaan lisäämään kiinalaiskohteisiin kohdistuvaa terrorismin uhkaa.

Myös aiemmin mainitut terrorismin vastaiseen lakiin tehdyt maininnat asevoimien mahdollisuudesta terrorismin vastaisiin operaatioihin ulkomailla viestivät muuttuneesta uhkakuvasta. Kiina on ymmärtänyt, että terrorismin torjunnan keskittäminen Xinjiangiin ei enää ole riittävä vastaus, vaan avuksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Presidentti Xin peräänkuuluttama teräsmuuri saattaakin kyetä estämään ei-toivottujen henkilöiden pääsyn maahan, mutta terrorismin torjunnan keinona se on varsin tehoton kahdella ydinalueella.

Ensinnäkin, se on kykenemätön lievittämään Kiinan rajojen ulkopuolisiin intresseihin kohdistuvaa uhkaa, erityisesti silkkitien ydinalueilla Keski-Aasiassa ja Pakistanissa. Toisekseen, kiristyvän kontrollin ja Xinjiangin uiguureihin kohdistuvien rajoitusten riskinä on radikalisoitumisen lisääntyminen uiguurien keskuudessa ja siten myös Kiinan sisäisen terrorismin uhkan kohoaminen. Kiina on toistaiseksi kieltänyt, että sen kovilla toimilla olisi terrorismia lisäävä vaikutus. Uiguurien sulkemisella teräsmuurin sisälle tuskin saavutetaan pitkällä aikavälillä yhteiskunnallista vakautta ja yhtenäisyyttä. Pikemminkin riskinä on juuri päinvastainen suuntaus.

 

 

 

 

Hae
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt
Search in comments
Filter by Custom Post Type

Jaa