Euroopan komissio ilmoitti keskiviikkona käynnistävänsä Puolaa vastaan prosessin, joka saattaa pahimmassa ja samalla epätodennäköisimmässä tilanteessa viedä Puolalta äänioikeuden EU:n päätöksenteossa. Edes pääministerin vaihtaminen ei vakuuttanut komissiota päästämään Puolaa pälkähästä. Prosessin käynnistäminen oli EU:n uskottavuuden kannalta välttämätöntä.

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun komissio laukaisee Lissabonin sopimuksen 7. artiklan. Syynä toimenpiteelle on Puolassa käynnissä oleva oikeusjärjestelmän uudistaminen. Komission mukaan Puolassa on tällä hetkellä todella suuri riski siihen, että uudistuksen myötä valtaa pitävät poliitikot pääsevät käytännössä itse valitsemaan, keitä nimitetään esimerkiksi tuomioistuinten tuomareiksi.

Artikla 7 -prosessi on kuitenkin erittäin monimutkainen, eikä sen läpimeno ole viime vaiheessa todennäköistä. Prosessissa on useita välivaiheita, jossa Puolalla on mahdollisuus toteuttaa EU:n vaatimia muutoksia ja näin lopettaa koko prosessi. Jos prosessi etenee viimeiseen vaiheeseen, jossa Eurooppa-neuvoston pitää yksimielisesti päättää sanktioista, Unkari äänestää muita vastaan ja estää sanktoiden langettamisen Puolalle. Unkarin pääministeri Viktor Orbán on useasti ilmoittanut tukevansa Puolaa, jos äänestystilanne tulee eteen.

Oikeusjärjestelmän uudistaminen on ollut vallassa olevan Laki ja oikeus (PiS) -puolueen yksi keskeisimmistä hankkeista sen kaksivuotisen valtakauden aikana. PiS yritti vielä viime hetkillä näyttää EU:lle olevansa valmis dialogiin vaihtamalla pääministeriä. Beata Szydło erosi kaksi viikkoa sitten ja hänen tilalleen nostettiin varapääministeri, talousministeri Mateusz Morawiecki.

Kansainvälisempi ja kielitaitoisempi Morawiecki ei PiS:n hallitustaipaleen aikana ole tullut tunnetuksi EU-kriitikkona, joten valinnan uskottiin miellyttävän myös Euroopan komissiota. Käytännössä Szydłon ero on ollut Jaroslaw Kaczyńskin päätös. Hän ei tiettävästi ollut tyytyväinen Szydłon johtamistapaan hallituksessa. Kaczyński on puolueen puheenjohtaja ja lähes yksinvaltiaan asemassa, mitä tulee puolueen sisäisiin asioihin.

Kosmeettinen henkilövaihdos ei kuitenkaan tehnyt vaikutusta komissioon, joka oli muutenkin Puolan kanssa selkä seinää vasten. Puola oli saanut viimeisen varoituksena jo heinäkuussa, joten oman uskottavuutensa vuoksi komission oli toimittava. Komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans sanoi tiedotustilaisuudessaan toivovansa jo prosessin käynnistämisen saavan Puolan hallituksen heräämään tilanteeseen ja suostuvan avoimeen dialogiin EU:n kanssa.

Komissio aloitti dialogin rakentamisen jo ennen päätöstä ilmoittamalla puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin matkustavan tammikuussa Puolaan keskustelemaan pääministeri Morawieckin kanssa Puolan oikeusjärjestelmän tilasta. Junckerin ja EU:n kannalta tilanne ei kuitenkaan ole kovin hyvä, sillä Puolan hallituksella ei ole syytä hätäillä komission pelottelun alla. Hallitus ja uusi pääministeri nauttivat kansan luottamusta PiS:n kasvattaessa etumatkaansa puoluegallupeissa. Morawiecki on muun muassa ollut vastuussa todella suositun lapsilisäjärjestelmän toteuttamisessa.

Puola on tehnyt kantansa selväksi oikeusjärjestelmän uudistamisessa eikä sillä ole kotimaista painetta tehdä muutoksia suosittuun politiikkansa. On täysin mahdollista, että Puolan hallitus katsoo artikla 7 -kortin loppuun asti, sillä äänioikeuden menettämisestä ei ole Unkarin tuen myötä pelkoa. Viimeiseen äänestykseen päätyminen ei varmasti ole myöskään EU:n toive, sillä epäonnistunut sanktiomenettely saisi EU:n näyttämään entistä voimattomammalta jäsenvaltioiden edessä. Tämä puolestaan voisi rohkaista esimerkiksi Unkaria pullikoimaan unionia vastaan entistä hanakammin.

Artikla 7:n myötä EU löi korttinsa pöytään, mutta voittava käsi vaikuttaa tällä hetkellä olevan Puolalla.