Jaa

Lähde: Gage Skidmore, Flickr

Lähde: Gage Skidmore, Flickr

Vain viikko virkavalansa vannomisen jälkeen presidentti Donald Trump allekirjoitti tilapäisen määräyksen, joka olisi estänyt määräajaksi seitsemän muslimienemmistöisen maan kansalaisten saapumisen Yhdysvaltoihin. Trumpin hallinto perusteli kieltoa Yhdysvaltojen turvallisuuden parantamisella, mutta määräys päätyi heti tuomioistuimen käsittelyyn. Helmikuussa valitustuomioistuin mitätöi määräyksen lopullisesti perustuslain vastaisena. Tätä tekstiä kirjoitettaessa Trump on kertonut, että Yhdysvaltojen hallitus työstää uutta, monipuolista määräystä, joka korvaisi tuomioistuimen kumoaman maahantulokiellon.

Matkustuskielto oli mitä ilmeisimmin ensimmäinen osa Trumpin terrorismin torjunnan strategiaa, jota kehitettiin hänen vaalikampanjansa aikana. Trumpin hallinto ei ole vielä julkaissut virallista terrorismin torjunnan ohjelmaansa. Onnistunut terrorismin torjunnan suunnitelma edellyttää terrorismin strategisten päämäärien ymmärtämistä. Yhdysvaltojen nykyhallinnon yritys vähentää terrorismia panemalla tiettyjä valtioita kieltolistalle kertoo hallinnon vähäisestä kyvystä ymmärtää terrorismia strategisena aseena poliittisten päämäärien saavuttamiseksi ja puutteellisesta poliittisesta pelisilmästä.

Monet terrorismin asiantuntijat, veteraanipoliitikot ja entiset turvallisuushallinnon edustajat totesivatkin, että maahantulokielto ei olisi lisännyt turvallisuutta, mutta olisi tehnyt Yhdysvalloista entistä turvattomamman ja alttiimman terrori-iskuille. Muslimivastaisen kiellon pelättiin edistävän terroristijärjestöjen rekrytointia ja etäännyttävän Yhdysvallat terrorismin torjunnassa elintärkeistä liittolaisistaan kuten Irakista.

Jihadistisivustot kiittelivät matkustuskieltoa ja pitivät sitä lahjana. Sivustojen mukaan määräys todisti, että Yhdysvallat on sodassa islamia vastaan. Ilmeisesti Islamilainen valtio tai al-Qaida eivät ole vielä hyödyntäneet kieltoa virallisessa propagandassaan, vaikka järjestöt ovat muutoin kommentoineet Trumpin hallinnon toimia ja päätöksiä. Esimerkiksi Taliban-järjestön komentajat ja Islamilaisen valtion tukijat totesivat heti marraskuun presidentinvaalien jälkeen, että Trumpin avoin muslimivastaisuus helpottaa uusien taistelijoiden rekrytoimista.

Miksi äärijärjestöt turvautuvat terrorismiin?

Aseelliset järjestöt turvautuvat  terrorismiin, koska se toimii. Terrorismi lietsoo pelkoa iskun kohteeksi joutuneessa yhteiskunnassa. Lisäksi järjestöt yrittävät saada iskun kohteeksi joutuneet valtiot reagoimaan terroristien haluamalla tavalla. Lähtökohtaisesti terroristijärjestöt ovat heikompia kuin valtiot, ja ne tarvitsevat tukea selviytyäkseen: Väkivaltaiset terrori-iskut ovat keino muovata kohdeyleisön mielipidettä, sillä terroristijärjestöt eivät yleensä nauti suurta suosiota edes kohdeyleisönsä mielissä. Esimerkiksi jihadistiseen ideologiaan perustuvien liikkeiden radikaali- tai ääri-etuliitteet jo itsessään kertovat siitä, että suurin osa muslimeista ei jaa liikkeiden maailmankuvaa.

Provokaatio on terrorismin strategia, jonka tarkoitus on terrori-iskulla yllyttää valtio kohtuuttoman järeisiin vastatoimiin, jotka kohdistuvat sekä terroristeihin että sivulliseen, maltilliseen väestöön. Laajat poliittiset sortotoimet tai terrorismin torjunnan suureen sivulliseen ihmisryhmään kohdistuva väkivalta voivat johtaa maltillisen väestön radikalisoitumiseen ja lisätä äärijärjestöjen kannatusta.

Syyskuun 11. päivän terrori-iskut ovat esimerkki iskusta, jonka tavoitteina oli muuttaa Yhdysvaltojen Lähi-idän politiikkaa ja yllyttää Yhdysvallat vastaiskuun, joka kohdistuisi rajoittamattomasti kaikkiin muslimeihin. Irakin sota vahvisti jihadistien esittämää näkemystä lännen ja islamilaisen maailman sodasta, ja jihadistien verkkosivuilla Trumpin allekirjoittamaa matkustuskieltoa on pidetty lähes yhtä vaikuttavana kuin Irakin sotaa. Äärijärjestöjen ei tarvitse juurikaan nähdä vaivaa, koska Trump muuttaa omilla toimillaan ja kommenteillaan sekä kotimaisen että kansainvälisen yleisön käsityksiä siitä, miten Yhdysvallat suhtautuu islamiin.

Vaalikampanjansa aikana Trump esitti ajatuksen kieltää kaikkien muslimien maahantulo terrorismin estämiseksi. Kansalaisuuteen – ei uskontoon – perustuva kielto vaikuttaa olevan laillinen keino vähentää Yhdysvaltoihin saapuvien muslimien määrää. Mutta kielto, perustuupa se suoraan uskontoon tai kansallisuuteen, ei erottele radikaaleja muslimeja maltillisista, vaan kohtelee listassa mainituista maista tulevia henkilöitä yhtenä ryhmänä, joka on turvallisuusuhka. Laajuutensa vuoksi matkustuskiellon voi tulkita provokaatiostrategian tavoittelemaksi vastaiskuksi, josta kärsivät myös sivulliset. Trump on ympäröinyt itsensä henkilöillä, jotka ainakin puheissaan pitävät islamia sotaisana ja imperialistisena uskontona. Uusi hallinto vaikuttaa ottaneen ainakin osan näistä näkemyksistä omaan terrorismin torjunnan politiikkaansa.

Terrori-iskun jälkeen poliittiset päättäjät ovat usein vaikean valinnan edessä: Erityisesti demokraattisten valtioiden päättäjien on näytettävä kansalaisilleen, että valtio on vahva ja kykenee vastaamaan terrorismiin. Toisaalta terrorismiin on kyettävä vastaamaan harkitusti. On varottava tekemästä juuri sitä, mitä terroristit haluavat. Trump puolestaan on lyhyessä ajassa toiminut juurikin äärijärjestöjen toivomalla tavalla ilman, että terroristijärjestöjen tarvitsi edes yllyttää häntä.

Kriittisemmän näkökulman edustajien mukaan turvallisuuden heikkenemisellä pelottelevat kirjoitukset antavat radikalisoitumisesta ja terroristijärjestöjen rekrytoinnista liian yksinkertaisen ja suoraviivaisen kuvan. Radikalisoituminen ei tapahdu päivässä tai viikossa: yksittäisillä maailmanpoliittisilla tapahtumilla ja yksilön radikalisoitumisella ei yleensä ole välitöntä syy–seuraus-suhdetta. Trumpin matkustuskiellon kaltaiset päätökset voivat verkottuneessa, keskinäisriippuvuuksien maailmassa kuitenkin todistaa äärijärjestöjen sanoman oikeaksi, mikä helpottaa uusien jäsenten värväämistä väkivaltaisen ideologian tukijoiksi.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ulkomaisten järjestöjen rekrytoinnin helpottuminen tekisi välittömästi Yhdysvalloista alttiimman terrori-iskuille. Matkustuskiellon ja presidentin voimakkaiden ulostulojen välittömämmät turvallisuusvaikutukset kohdistuvat todennäköisesti kotoperäiseen radikalisoitumiseen.

Hallinnon linjan vaikutus Yhdysvaltojen turvallisuuteen

Yhdysvallat on houkutteleva kohde terroristeille myös siksi, että Trump ja hänen hallintonsa ovat välittäneet maailmalle kuvaa haukkamaisesta, koviin otteisiin turvautuvasta Yhdysvalloista, joka vastustaa maahanmuuttoa ja islamia. Tietyn valtion valikoitumista terrori-iskun kohteeksi selittää valtioiden erilaiset mahdollisuudet sietää terrori-iskujen aineellisia, poliittisia ja henkisiä kustannuksia sekä valmius vastata terrorismiin voimatoimilla. Lisäksi terroristijärjestöt kiinnittävät huomiota kulloisenkin valtion historiaan taistelussa terrorismia vastaan: iskujen kohteiksi valikoituvat todennäköiseti ne valtiot, jotka ovat aikaisemmin vastanneet terrori-iskuihin äärijärjestöjen poliittisia pyrkimyksiä edistävillä tavoilla.

Terroristien provokaatio on perinteisesti toiminut demokratioissa, koska äänestäjille vastuussa olevien päättäjien on terrori-iskun jälkeen toisaalta “tehtävä jotain” ja toisaalta pitäydyttävä hyväksyttävissä voimankäytön rajoissa. Provokaatio ei toimi, jos kohteena olleen maan johto on sotilaallisesti heikko, haluton vastaamaan terrorismiin tarvittavalla voimalla tai valmis liian voimakkaaseen vastaiskuun. “Haukkamaiset” valtiot ovat altteimpia provokaatiota tavoitteleville iskuille, koska tällaiset valtiot ovat valmiita koviin vastatoimiin. Esimerkiksi Osama bin Laden totesi vuonna 2004, että Yhdysvallat ja Bushin hallinto olivat helppo kohde.

Donald Trumpin poliittisen kentän oikeaan laitaan voimakkaasti kallistuva hallinto on tehnyt toistaiseksi ensiluokkaista työtä varmistaakseen, että Yhdysvallat on ainakin seuraavat neljä vuotta otollista maaperää provokaatioille. Tämä ei tarkoita, että Yhdysvalloissa varmuudella tehdään terrori-isku lähitulevaisuudessa, mutta Trumpin toiminta tekee Yhdysvalloista houkuttelevan kohteen. Presidentin äkkipikaiset otteet ja ärhäkkä reagointi arvosteluun ovat ruohonjuuritason esimerkkejä Trumpin provokaatioherkkyydestä. Lisäksi Trump on toistuvasti ilmaissut tyytymättömyytensä Obaman terrorisminvastaiseen politiikkaan, joka Trumpin mielestä oli liian pehmeää. Trump onkin vaatinut kovia otteita amerikkalaisten turvallisuuden takaamiseksi ja terrorismin kitkemiseksi.

Matkustuskielto on esimerkki harkitsemattomasti käyttöön otetusta vastatoimesta, jonka tavoite oli estää terroristien saapuminen Yhdysvaltoihin. Terrorismin strategisen analyysin valossa määräys kuitenkin kertoo, kuinka herkkä Yhdysvaltojen uusi hallinto on terroristien provokaatioille. Matkustuskielto on uusin esimerkki terrorismin vastaisista toimista, jotka keskittyvät yksinomaan ulkoisen uhkan torjuntaan eivätkä huomioi kotoperäisen radikalisoitumisen aiheuttamaa uhkaa. Edes kaikkien muslimien maahantulokielto ei muuttaisi sitä, että vuoden 2001 jälkeen suurin osa Yhdysvalloissa terrori-iskun tehneistä tai niiden suunnittelusta tuomituista on ollut Yhdysvaltojen kansalaisia tai heillä on ollut pysyvä oleskelulupa.

Terrorismin torjunnassa on vaikeaa löytää oikeaa tapaa vastata terrori-iskuihin tai niiden uhkaan. Terrorismin tutkijat painottavat, että vastatoimien pitäisi olla mahdollisimman tarkkaan kohdennettuja ja vaikuttaa sivullisiin mahdollisimman vähän. Lisäksi terrorismin torjunnan strategian pitäisi vähentää riskiryhmiin kuuluvien ihmisten kiinnostusta väkivaltaisiin ideologioihin. Tässä Trumpin hallinto on ensimmäisten viikkojen perusteella epäonnistunut.

Hae
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in comments
Search in excerpt
Filter by Custom Post Type

Jaa