Mikä on totta? Ja mikä tarua? Ja miksi päähineenne kiiltää noin kirkkaasti? Tänään The Ulkotrollistin haastattelussa on Suomen foliopuolueen perustaja-puhemies, kantalatvialainen Mulko Politīs. ”Vaalitrollist” haastattelusarja käy läpi kuntapuolueiden ulko- ja turvallisuuspoliittiset näkemykset.

Kahden tunnin epämääräisen ajomatkan, lyhyen kävelyn ja rappukäytävässä hortoilun jälkeen löydämme itsemme varsin poikkeuksellisesta tilasta ja tilanteesta. Käsillä oli ainutlaatuinen tilaisuus. The Ulkopolitist sai ainoana länsimaisena valtavirtamediana yksinoikeuden haastatella eduskuntavaalien mustaksi hevoseksi veikattua, mutta salaperäisyyden verhoamaa Suomen foliopuolueen perustanutta Mulko Politīsta. Laajemmalle yleisölle Politīs on tullut lähinnä tutuksi vaihtoehtoistodellisuusmediasta mitähittoa.fi, joka on erinomaisesti kronikoinut Nato-trollien entistä näkyvämpää aktivoitumista vallan käytävillä ja kansalaiskeskusteluissa internetin synkemmissä nurkkauksissa. Normaalista formaatista poiketen, julkaisemme haastattelun lyhentämättöminä, sillä kuten Politīs on monesti todenut, ”totuus puhuu puolestaan”.

UPT: Monet tutkijat ovat tuoneet esiin, että Ukrainan kriisin myötä eurooppalainen turvallisuusjärjestelmä, ja täten myös Suomen turvallisuusympäristö, on muuttunut. Kuinka se on muuttunut?

Politīs: Onhan se päivänselvää, että länsimaiden ja Venäjän suhteiden kriisiintyminen on suurin uhka tällä hetkellä maailman, mutta myös Suomen turvallisuudelle. En tiedä missä määrin tästä voi puhua äkillisenä muutoksena, sillä minulle tämä kehityssuunta on ollut ilmiselvä lähes kaksi vuosikymmentä. Mutta Ukrainan tilanne on ollut shokki monelle, jotka eivät ole olleet yhtä valveutuneita näille suurille geopoliittisten mannerlaattojen törmäyksille. Kiistatta Ukrainan kriisin vaikutus on ja tulee olemaan äärimmäisen moninainen Suomelle, mutta sen luomia haasteita ei voi ymmärtää menemättä kriisin lähteille – on seurattava jälkiä ja totuutta siihen asti, että kristallinkirkkaita vastauksia tulee. On pyrittävä totuuden selvittämiseen, jotta voimme vastata näihin vakaviin haasteisiin, joita Suomi kohtaa.

UPT: Mitkä ovat mielestänne Suomen kaksi suurinta ulko- ja turvallisuuspoliittista haastetta tällä hetkellä?

Politīs: Ylivoimaisesti suurin haaste meille on se lännen unilateraalinen ja aggressiivinen vihanlientsonta, hegemoniset pyrkimykset, sekä Venäjän provosointi, joka on johtanut Ukrainan konfliktin masinointiin.  Jo alkaen Neuvostoliiton hajoamisesta, länsi on kerta toisensa jälkeen siirtänyt rajapyykkejä ja rikkonut selvästi sovittuja sääntöjä ja ymmärryksiä. Kaikkihan tietävät, että 1996 Venäjän presidentinvaalien aikaan Nato suostui kuuluisaan Albania-Suomi sopimukseen – että Albania ei liittyisi Natoon ennen Suomea – kaikkihan tietävät, että tätä sopimusta ei noudatettu! Nyt Ukrainan tapahtumien myötä, minun on vaikea nähdä, miten Venäjä voi olla vastustamatta näitä Yhdysvaltain mashinoimia tempauksia, maahan aseistaa fasisteja Venäjän luontaisessa etupiirissä! Suomelle tämä on suunnaton haaste, myös meille arvoista riippumattomana kansakuntana. Tästä haasteesta on keskusteltava avoimesti. Suomessa on monia varsin lahjakkaita valtiomiehiä, jotka ovat havainneet saman ongelman, mutta herrapuolueiden konsensuspolitiikka edustaa sokeasti transatlanttista näkökulmaa! Onneksi Suomessa on meidän ja itsepäisyyspuolueen (IPU) kaltaisia kansan etuja ajavia puolueita, jotka toimivat totuuden esitaistelijoina kansan hyväksi!

Toinen suunnaton haaste meille lintukotosuomalaisille on klopalisaatio. Maailma kasvaa, verkottuu ja integroituu sinne sun tänne niin huimaa tahtia ja semmoisella tavalla, ettei enää voi kadunmies pysyä kärryillä siitä onko hän Suomessa vai somessa. Mutta mikä on ollut tämän vaikutus? Maurilta, Pekalta ja Jormalta on lähtenyt työt Brysseliin, Pekingiin tai Afrikan savannille. Pienviljelijät on ajettu ahtaalle. Tuotantoteollisuus on ajettu alas, ja kansa kärsii! Klopalisaatioon on tehtävä selvät pelisäännöt. Tätä liikehdintää on hallittava. Ei voi olla niin, että duunari-Timo maksaa Helsingin ja Brysselin herrojen kansainvälistymishankkeet omasta pussistaan! Tähän Suomen foliopuolue aikoo puuttua käynnistämällä suoran keskustelun asiasta Kiinan kanssa; heille on sanottava, että tämä peli ei vetele. Toinen on kasvattaa suomalaista kotiseutuylpeyttä; ei tarvitse matkustaa kaikkiin maailmankolkkiin arvostaakseen maailman moninaisuutta – Saimaa on yhtä hyvä kuin Thaimaa.

UPT: Mikä on Euroopan unionin merkitys Suomelle?

Politīs: EU on ollut katastrofi Suomelle alusta alkaen. Se on vienyt maatamme ihan maantieteellisestikin väärään suuntaan. Jos päätöksiä tehdään enää yhtään etelämmässä voidaan suoraan siirtää eduskunta suoraan Rodokselle, koska ainakin siellä on lämmintä ja saahan siellä Lapin Kultaa sekä Reissumiestä. Sinitähtilippu on laskettava saloista ja palautettava maamme itsenäisyys Brysselistä Suomeen.  Mahdollisesti siitä tulisi jotain kustannuksia, mutta on vain sovittava, että EU maksaa ne viulut kun ovat meiltä rahaa jo vuosikausia pumpanneet erilaisiin  turhakeprojekteihin. Kuitenkin voisimme pysyä osana hyödyllistä Euroopan vapaakauppa-aluetta, kun elvytämme idänkauppaa ilman näitä turhia pakotteita. Suomi saadaan uuteen nousuun hyvillä naapuruussuhteilla.

UPT: Miten Suomen tulisi järjestää suhteensa Venäjään?

Politīs: Venäjä, vai? Menneeseen ei ole paluuta. Ei ole enää mahdollista puhua Paasikivi-Kekkosen linjasta realistisena ulkopoliittisena vaihtoehtona, vaan on kohdattava nykytilanne rohkeasti uusilla ideoilla. Lähtökohta on mielestäni se, että tunnustaa tosiasiat. Yksin oleminen kansainvälisillä ulapoilla ei ole mahdollista, vaan se jättää meidät haavoittuvaiseksi Brysselin ja Washingtonin valtapolitiikalle. Vain ystävien seurassa voi menestyä. Ratkaisu on selvä – Suomen tulisi tiiviimmin integroitua osaksi federaatiota.

UPT: siis Unionia?

Politīs: Mitä sanoitte?

UPT: Tarkoittanette Euroopan unionia.

Politīs: Mahdollisesti siis myös osaksi Euraasian unionia, mutta näin alkajaisiksi on järkevää rajoittaa integraatio vain Venäjän federaatioon ja myöhemmin selvitellä lisäintegraation mahdollisuuksia.

UPT: Anteeksi mitä? Miten tämä suunnitelma vaikuttaisi Suomen puolustukseen?

Politīs: Se vahvistaisi siitä.  Ajattele, onko olemassa mitään sellaista uhkaa jota integraatio Venäjän kanssa ei ratkaisisi? Jos ainoa sotilaallinen uhka Suomelle tulee idästä, niin kuin Nato-trollit haluavat kansalle uskotella, niin eikö tämä ole paras mahdollinen turvallisuuspoliittinen ratkaisu? Ei tarvitsisi luulotella kansalle, että Eu antaisi turvallisuuspoliittista suojaa, tai Yhdysvaltain imperialistinen hyökkäysliittouma Nato olisi kiinnostunut Suomesta muuten kuin hyökkäysalustana Venäjälle. Sen sijaan Moskovan ydinsateenvarjo suojelisi meitä, joukomme saisivat aktiivista ja relevanttia kansainvälistä yhteistyö- ja kriisinhallintakokemusta, eivätkä poikamme joutuisi vieraille maille Amerikan hegemoniasotiin kun kerran Federaationkin joukot pysyvät niin hyvin aisoissaan. Sitä paitsi tulisi vihdoin se kaivattu turvallisuusneuvostopaikka.

Toki näitä kansallisesti tärkeitä muutoksia ei voi tehdä ilman kansanäänestystä – jota foliopuolue ehdottomasti kannattaa osana suoraa demokratiaa – mutta koska kyseessä on kuitenkin teknillisluonteinen sopimus syvemmästä integraatiosta, niin se voidaan tehdä hallituksen päätöksenä.  On kuitenkin hyvä, että brändiryhmä luodaan новоФинля́ндия:lle jo näin alkumetreillä.

UPT: Eli…itsenäisyydestä luovuttaisiin?

Politīs: Suomi vahvasti ylläpitäisi uskottavaa itsenäisyys-optiota, jonka lisäksi ylläpidämmme mahdollisuutta harjoittaa tiivistä puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. Kuulemma Federaatiolta on tullut jo aloite yhteiselle kriisinhallintaharjoitukselle Gotlannissa.