Jaa

Slush-tapahtuma täytti Helsingin messukeskuksen

Slush-tapahtuma täytti Helsingin messukeskuksen

Alussa oli Slush, cleantech ja Supercell. Sitten tuli Pohjolan Piilaakso. Näin ainakin jos satuit olemaan viime viikolla Messukeskuksessa. Sen täyttänyt kaksipäiväinen startup-tapahtuma (ts. teknologia- ja kasvuyrityskonferenssi) Slush veti 14 000 kävijää. Näistä kaksi oli Ulkopolitistin kirjoittajia. Läsnäolomme ei jäänyt vaille ajoittaista ihmetystä. Mitä tekemistä ulkopolitiikalla on Slushissa? Puhujista arvellen paljonkin. Lavalle nousivat pääministeri Stubbin lisäksi Eestin pääministeri Taavi Rõivas, Kiinan varapääministeri Wang Yang, Venäjän varapääministeri Arkady Dvorkovich ja Ranskan digitaaliasioista vastaava varaministeri Axelle Lemaire. Startup-ilmiöllä on yhä enemmän yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa. Sama globaali toimintaympäristön muutos voimaannuttaa uusia toimijoita niin maailmanpolitiikassa kuin liiketaloudessakin. Startup-ilmiö eroaa kuitenkin ratkaisevasti kansainvälisestä politiikasta. Se on tuotteistettua, ja siinä liikkuu valtavasti rahaa, nopeasti. Sen toimijat, kasvuyritykset, ovat pieniä, ketteriä ja nopeasyklisiä, toisin kuin julkiset toimijat. Niiden rahoitus perustuu ideoiden tulevan menestyspotentiaalin rahalliseen arvottamiseen. Ulkopolitiikasta kiinostuneelle startup-kentän trendien seuraaminen voi olla kuin tulevaisuuteen kurkistamista. Mitä siellä näkyy? Kuinka Suomesta tulee seuraava piilaakso?

Dematerialisaatio

Kaksi startup-kenttää muokkaavaa supertrendiä ovat dematerialisaatio ja eksponentiaalinen kasvu, kertoi Singularity Universityn Nicholas Haan. Kuulostaa Star Trekiltä, mutta dematerialisaatiolla tarkoitetaan yksinkertaisesti palveluiden ja tuotteiden muuttamista digitaalisiksi. Ajatellaan vaikka sähköistä asiointia, nettikauppoja, Instagramia tai nettilehtiä. Kun palvelun, tuotteen tai prosessin digitalisoi tai siirtää verkkoon, sen tuotantokulut laskevat. Dematerialisoivat innovaatiot ajavat vuorostaan eksponentiaalista kasvua – teknologiset innovaatiot mahdollistavat uusia teknologisia innovaatioita, ja kehityksen tahti kiihtyy. Tämän päivän kuluttajalle suunnatut tuotteet perustuvat viimeisen kahdenkymmenen vuoden kiihtyneelle innovaatioiden sarjalle. Tuotamme, pakkamme ja jakelemme teknologisesti aina edistyneempiä tuotteita jatkuvasti tehokkaammin. Esimerkiksi Dauria Geo esitteli Slushissa satelliittejaan, joiden kuvantamis- ja analyysipalveluita myydään räätälöitynä geodatana yksityisille yrityksille. Muutamia vuosia sitten olisi ollut vaikeaa kuvitella näin perinteisesti valtiollista (lue: kallista) teknologiaa yksityisyritysten laajasti hyödynnettävissä. Nyt se on mahdollista. Tämä tuo valtioiden perinteiselle pelikentälle uusia toimijoita.

Startupit valtioiden rinnalla

Impact! Social innovation! Smartups! Cleantech! Yksi Slushin pääteemoista tänä vuonna oli ihmiskunnan ongelmien ratkominen startupien avulla. Yhteiskunnallisesti vaikuttavia tekijöitä ja yhteiskunnallisia yrityksiä (social enterprise) oli mahdollista kuulla Slushissa koko kaksipäiväisen tapahtuman ajan. Menestyvät ideat tällä sektorilla keskittyvät resurssien entistä tehokkaammalle hyödyntämiselle. Hukkaenergian minimointi ja tuotantoprosessien sivutuotteiden käyttö ovat merkittäviä trendejä. Näkemällä tuottamamme jätteen tuotteen elinkaaren yhtenä osana, ei sen lopputilana, luo mahdollisuuksia jätteen hyödyntämiselle. Cleantech Investin puheenjohtaja Lassi Noponen valotti laajoja mahdollisuuksia cleantechin sektorilla, mutta myös sen käynnissä olevaa evoluutiota cleanwebiksi, siis resurssitehokkaiksi startupeiksi, jotka hyödyntävät pääasiassa verkkoja ja verkostoja. Samalla kasvava smartup-sektori sen sijaan keskittyy pääasiassa fyysisen tilan ja sen verkostojen hyödyntämiseen. Roope Mokka avasi Demos Helsingin Smartup Manifeston päätelmiä smartupien tulevaisuudesta. Vahvaa kasvua tullaan näkemään palvelujen tuomisessa lähelle kuluttajaa ja suurille kuluttajamarkkinoille asumisen, liikenteen ja ruuan alalla. Tästä valtavan menestyneitä esimerkkejä ovat kuljetuspalvelu Uber ja majoituspalvelu Airbnb. Näkyviä smartup-projekteja Suomessa on vetänyt esimerkiksi Yhteismaa, ja kotitalouksien energiankäytön tehostamisratkaisuja oli Slushissa läsnä lukuisia.

Teknologiset innovaatiot, palveluiden digitalisoituminen ja syventyneet globaalit verkostot ovat avaamassa aiemmin kalliin julkisen infrastruktuurin markkinoita yksityisille toimijoille. Startupien liikkumista perinteisesti julkisen sektorin alalle kannustaa kestävän kehityksen kysyntä. Globaalisti vähenevien resurssien tehokkaampi käyttö on suuri teema ja yksi tapa ajaa kestävää kehitystä. Toinen suuri teema on Impact-ajattelu, eli yksilöille saatavilla olevien mahdollisuuksien laajentaminen, millä on valtava merkitys kehittyvissä talouksissa. Erityisesti heikko valtiollinen infrastruktuuri luo tilaa startup-toimijoille. Peik Sten kertoi toiminnasta energiantuotannon alalla Ugandassa, missä 95% maaseudun asukkaista on kalliin sähköverkoston ulottumattomissa. Startup Pamoja tuottaa sähköä maatalousjätteestä paljon sähköverkkoa kattavamman mobiiliverkon tukiasemille ja niitä ympäröiville kuluttajille. Kattavia mobiiliverkkoja hyödynnetään kehittyviin yhteiskuntiin kohdennetuissa startupeissa hyvin luovasti. Se on usein tehokkain tapa tavoittaa kuluttajat ja tarjota palveluita muun muassa koulutuksen tai työllistymisen saralla.

Startup-yritysten ketteryys ja suhteellisen matala riski verrattuna julkisen sektorin ohjelmiin vaikuttaa tehokkaalta tavalta innovoida ja pilotoida kestävän kehityksen hankkeita laajemminkin. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä peräänkuulutettiin Slushissa monen puhujan osalta. Startupit vaativat ulkoista rahoitusta, mutta samalla vapautta toimia. Kestävän kehityksen rahoittaminen julkiselta sektorilta ei ole saumatonta, mutta kuten Vihreän ilmastorahaston takelteluista selvinnyt rahoituskierros Berliinissä tällä viikolla osoitti, se on ehkä lopulta mahdollista poliittisen tahdon löytyessä.

Suomesta uusi piilaakso?

Pääministeri puhuu yleisölle Slushin lasermeressä. [Kuva: Sami Välikangas, Slush]

Pääministeri puhuu yleisölle Slushin lasermeressä. [Kuva: Sami Välikangas, Slush]

Suomi on startup-kentällä edellä ja jäljessä. Suomen kaltaisissa valtioissa, joissa sisämarkkinat ovat pienet, kansainvälisen verkoston merkitys korostuu. Useissa puheenvuoroissa kiteytyi Suomen tavoite tulla Euroopan Piilaaksoksi, startup-toiminnan solmukohdaksi. OECD:n raportin mukaan Euroopan startup-kenttä kärsii edelleen eurokriisin seurauksista ja uusien startup-yritysten määrä ei ole Suomessa noussut kriisiä edelstävällä tasolle. Aalto-yliopiston pienyrityskeskuksen 2013 julkaiseman analyysin tarkastelemat suomalaiset teknologiakasvuyritykset kärsivät hitaasta kasvusta ja asiakkaiden tavoittaminen on vaikeaa. Slushin aikana käydyissä keskusteluissa nousi esiin myös julkisen sektorin byrokratian haasteellisuus, mikä koettiin esteenä hankinnoista päättävien tavoittamiselle. Slushin pääjärjestäjä Miki Kuusen mukaan kuitenkin viimeisen viiden vuoden aikana 26% Euroopan startup exiteistä (ts. irtaantumisista tai myynneistä) tuli Pohjoismaista, alueelta joka edustaa vain 4%:ää Euroopan väestöstä. Suomea edellä startup-kentällä on Eesti, jonka alhainen verotus ja tänä vuonna aloitettu e-oleskelulupahanke luovat Suomea houkuttelevammat olosuhteet kasvuyrityksille Pohjolassa, lähes näköetäisyydellä Helsingistä. Pääministeri Stubb nosti paneelikeskustelussaan Eestin pääministeri Roivaksen kanssa halun jakaa joitakin maiden palveluita yli rajojen tulevaisuudessa. Johnny Åkerholm ja Etlan Vesa Vihriälä kirjoittivat eilen HS:n vieraskynässä yleispohjoismaisesta yhteistyöstä innovaatioiden tukemiseksi, hyvin samassa hengessä. Laaja ja tiiviis pohjoinen yhteistyö näyttäytyykin monella tapaa järkevänä vaihtoehtona, jos Suomi ottaa tavoitteen Euroopan startup-kentän solmukohtana vakavasti.

Slush-tapahtuma itsessään tuo valtavasti näkyvyyttä Suomen startup-kentälle. Tapahtuma oli todella hyvin järjestetty, näytti uskomattoman futuristiselta, ja aiheutti lähes beatlemaniamaista Slush-hysteriaa monissa kävijöissä. Slush luo positiivista muutosta kotimaassa vahvistamalla suomalaista startup-identiteettiä. Samalla tapahtuma kokoaa Helsinkiin tuhansia yrittäjiä, sijoittajia ja vaikuttajia joka vuosi, ja luo solmukohtaa Euroopan startup-kentällä juuri tänne. Tällä se toteuttaa omalta osaltaan suomalaista haavetta Pohjolan Piilaaksosta. Slushin ponnistukset eivät tämän tavoittamiseksi tule yksin riittämään – markkinointi ilman substanssia on vain hypetystä. Slush kuitenkin väläyttää meille kerran vuodessa heijastuksen mahdollisesta tulevaisuudesta. Kuinka paljon haluamme päästä Piilaaksoon?

Hae
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt
Search in comments
Filter by Custom Post Type

Jaa