Jaa

Näin islamismin ja poliittisen väkivallan tutkijan näkökulmasta viimeviikkoisen Ajankohtaisen kakkosen Islam-illan mielenkiintoisinta antia oli lähetyksen alussa käyty keskustelu suomalaisista Syyriassa, ja siitä miksi Suomesta on lähtenyt nuoria Syyriaan taistelemaan.

Ilmiön laajemmasta relevanssista illan teemalle voi olla montaa mieltä, mutta aihe luonnollisesti kiinnostaa suomalaisia: vierastaistelijailmiö on verrattain uusi Suomessa, ja se saattaa vaikuttaa Suomen turvallisuuteen tulevaisuudessa (aihe tietysti kiinnostaa myös allekirjoittanutta, joka on käsitellyt asiaa kahdessa aiemmassa postauksessa, tosin empiirisen tiedon puuttuessa lähinnä teorian ja spekulatiivisen analyysin kautta). Jos ohjelmassa esitetty arvio siitä, että Suomessa asuu n. 60 000 muslimia pitää paikkansa, 25 minuutin uhraaminen kahden tunnin islam-keskustelussa muutamasta kymmenestä suomalaisesta vierastaistelijasta keskustelemiseen on vähintään kummallinen, mutta toisaalta kertoo myös siitä, kuinka suomalaisessa kansalaiskeskustelussa islam nähdään herkästi turvallisuusuhkana ja kulttuurillisesti vieraana – ja muslimit usein islamin ohjaamina automaatteina ennemmin kuin normaaleina yksilöinä ja suomalaisina.

Suomalaisista vierastaistelijoista on julkaistu lisää tietoa eri medioissa kesän ja syksyn aikana – erityisesti kirjoituksiin ”Ramista” ja ”Muhammedista” kannattaa tutustua – mutta ilmiö ja sitä ruokkivat tekijät Suomessa ovat suurilta osin vielä hämärän peitossa. Tilannetta ei luonnollisesti auta Supon äärimmäisen varovainen ja ”supomainen” tiedotuspolitiikka (kuten Tommi Nieminen asian ilmaisi): vierastaistelijoista annetaan virallisissa raporteissa vähänlaisesti tietoa usein epäselvästi ilmaistuna, eikä yksittäisistä vierastaistelijoista paljasteta edes sellaisia tietoja, jotka antaisivat kansalaiskeskusteluun tärkeitä faktoja ilman vaaraa yksittäisten vierastaistelijoiden identiteetin paljastumisesta. Tämä vaikeuttaa laajempien faktapohjaisten päätelmien tekemistä siitä, mikä on motivoinut suomalaisia vierastaistelijoita, ja miten he ovat Syyriaan päätyneet. Kolmen julkisuuteen tulleen puutteellisen profiilin pohjalta voidaan heikonlaisesti päätellä, minkälaisia yksilöitä Suomesta on Syyriaan lähtenyt.

Supon Tuomas Portaankorva on esittänyt haasteen siviilitutkijoille näiden faktojen esiintuomiseksi, mutta valitettavasti haasteeseen ilmiön tutkimisesta ei juuri ole tartuttu – HS:n toimitusta lukuun ottamatta – eikä maan akateemikoilla ole ollut paljon lisättävää. Terrorismia, radikalisoitumista tai vierastaistelijailmiötä ei ole Suomessa juuri tutkittu. Toisaalta tähän on yhtenä merkittävänä syynä ollut varmasti se, että näiden ilmiöiden esiintyminen Suomessa on ollut vähäistä. Tiedon puute ei ole kuitenkaan estänyt aiheella spekuloimista, eikä Islam-ilta – tai The Ulkopolitistin kirjoitukset aiheesta – ole poikkeus tähän kansalaiskeskustelun kultaiseen sääntöön. Tiedon puuttuessa vaihtoehtoja näyttää olevan kaksi: nojautuminen spekulatiiviseen analyysiin ja teoriaan, tai yleistävien ja enimmäkseen vailla faktapohjaa olevien väitteiden esittäminen.

Islam-illassa mielenkiintoisimman, ja ehdottomasti jälkimmäiseen kategoriaan kuuluvan, väitteen esitti vähemmän yllättäen ”islam-kriittistä” kantaa studiossa edustanut Olli Immonen. Immosen mukaan islamilaisen radikalismin ja vierastaistelijailmiön takana Suomessa (ja laajemmin Euroopassa) on islam ja Koraani eikä niinkään yksistään syrjäytyminen, mitä Immonen kuvasi virheellisesti olkiukkoargumenttina. Kuten tarkkaavainen katsoja saattoi huomata, keskustelun aikana esimerkiksi Marko Juntunen näki ilmiön taustalla olevan uususkonnollisuutta, Anas Hajjar uskonnollista tietämättömyyttä, ja Abdirahim ”Husu” Hussein värvättyjen hyväksikäyttöä. ”Husun” argumentista tosin ongelmallisen tekee se, ettemme tiedä kuinka moni Suomesta Syyriaan lähteneistä on värvätty. Tähän asti viitteitä on enemmän siitä, että Syyriaan on lähdetty oma-aloitteisesti siinä missä Somaliaan lähtevät on värvätty al-Shabaabin toimesta.

Onko Immonen oikeassa väittäessään Islamin olevan vierastaistelijailmiön taustalla? Väitteeseen kannattaa tarttua, eikä vähiten siksi että se jäi Islam-illassa enimmäkseen haastamatta.

Ensiksi on hyvä palata alussa esitettyyn kysymykseen siitä, kuinka relevantti aihe vierastaistelijailmiö on, kun puheenaiheena on Islam Suomessa. Jos maassa on 60 000 muslimia, miksi pitäisi keskittyä juuri siihen, mitä muutama kymmenen suomalaista on tehnyt (tuorein virallinen arvio elokuulta asettaa määrän kahteenkymmeneen, mutta määrä on nyt todennäköisesti korkeampi)? Tässä islamin suomalaisia asiantuntijoita karsastavan Immosen mielipide ajautuu ongelmiin: jos suomalaisen vierastaistelijailmiön takana on islam ja koraani, mikä selittää sen, ettei 99,96% suomalaista ja Suomessa asuvista muslimeista ole lähtenyt Syyriaan taistelemaan? Tähän kysymykseen olisi mielenkiintoista saada vastaus kansanedustaja Immoselta. Ja miksei myös vaikkapa Junes Lokkalta, joka tuntui pahoittaneen mielensä siitä, ettei islamofoobiselle bloggarille herunut kutsua Islam-iltaan.

Toiseksi, edes olemassaolevan tiedon valossa on turha olettaa, että Syyriaan lähteneiden motiivit olisi kaikilla lähtijöillä uskonnolliset. Kuten Muhammed Azizin kommentit keskustelun aikana tuovat esiin, mikäli lähtijällä on henkilökohtainen side Syyriaan,  motiivit lähdölle voivat olla henkilökohtaisia, kuten halu kostaa kuolleen perheenjäsenen tai sukulaisen puolesta, tai halu tehdä humanitaarista työtä. Yhtälailla motiivi lähtöön voi olla halu kaataa Bashar al-Assadin hirmuhallinto ilman sen suurempaa mielipidettä siitä, minkälainen hallinto Syyriaan pitäisi seuraavaksi tulla. Edes uskonnolliset syyt eivät välttämättä tarkoita väkivaltaista islamistista agendaa. Tosin, kuten sisäministeriön raportissa todetaan, on huolestuttavaa, että valtaosalla lähtijöistä on mitä ilmeisemmin ollut tarkoitus liittyä ”ääri-islamistisiin” järjestöihin – raportista ei kuitenkaan käy selväksi, mitä näillä ääri-islamistisilla järjestöillä tarkoitetaan.

Vierastaistelijailmiö on moniulotteisempi kuin mitä Immosen Islam-keskeinen väite antaa ymmärtää, ja se kertoo enemmän Immosesta ja hänen maailmankatsomuksestaan enemmän kuin vierastaistelijailmiöstä: Islamia uhkana pitävä Immonen, kuten myös muut kaltaisensa ”islam-kriittisen” maailmankatsomuksen edustajat, näkevät vierastaistelijailmiön takana olevan ne tekijät, jotka sopivat hyvin jo olemassaoleviin harhoihin Islamin suuresta uhkasta Suomelle ja suomalaiselle yhteiskunnalle. Immosen analyyttiset puutteet tuovat myös hyvin esiin islamofoobisen näkemyksen toisen ongelman: jos keskitymme tarkkailemaan suomalaisia muslimeja pelkästään islamin kautta tai islamin ohjaamina automaatteina, emme oikeastaan voi ymmärtää suomalaisten ja Suomessa asuvien muslimien yhteiskunnallista käyttäytymistä. Tällöin emme pysty esimerkiksi löytämään selittäviä tekijöitä yksittäisten suomalaisten muslimien päätökselle lähteä sotimaan Syyriaan – tai vaikkapa siihen, miksi yksittäiset muslimit radikalisoituvat enemmistön pysyessä maltillisena. ”Koska islam” saattaa olla riittävä vastaus Immoselle ja hänen edustamalleen koulukunnalle, mutta vierastaistelijailmiön todellisuutta ja monimuotoisuutta se ei kuvasta.

Voi hyvin olla mahdollista, että yksittäiset vierastaistelijat saattavat muodostaa turvallisuusuhkan Syyriasta palattuaan ympäri Eurooppaa, myös Suomessa. Asiasta akuutimman tekee se, että yhtä mittavaa ja nopeaa eurooppalaisten vierastaistelijoiden mobilisoitumista ei ole aiemmin nähty, ja Syyriassa toimii useita islamisti- ja jihadistiryhmiä, jotka voivat radikalisoida Euroopasta saapuneita vierastaistelijoita. Suomelle tilanne on vailla ennakkotapausta, vaikka onhan Suomesta aiemminkin lähdetty muualle sotimaan. Tässä tilanteessa on tärkeää saada tietoa kansalaiskeskusteluun yksittäisten vierastaistelijoiden motiiveista lähteä sekä laajemmista yhteiskunnallisista ilmiöistä, jotka vaikuttavat vierastaistelijailmiöön Suomessa ja Euroopassa. Tämä tekee entistä tärkeämmäksi tarttumisen Supon Portaankorvan esittämään haasteeseen, sillä lienee enemmän kuin todenäköistä, että Supon ”säästeliäs” tiedotuspolitiikka tulee vielä jatkumaan, eikä tiedon puute estä ongelmallisten näkemysten esittämistä. Se pikemminkin tekee sen helpommaksi. Vaikka Supo varmasti pyrkii seuraamaan vierastaistelijailmiötä ja sen taustalla olevia tekijöitä tiiviisti (mikä vaikuttaa positiivisesti valtion kykyyn reagoida vierastaistelijailmiöön), tietoa tarvitaan myös kansalaiskeskustelun tasolla, eikä vähiten siksi että valistunut ja analyyttinen kansalaiskeskustelu on tärkeä osa radikalisoitumisen vastaista toimintaa ja se informoi kansalaisten asenteita islamista, suomalaisista ja Suomessa asuvista muslimeista.

Hae
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt
Search in comments
Filter by Custom Post Type

Jaa