Euroopan unioni saa uuden parlamentin tänä vuonna, kun kansalaiset ympäri Eurooppaa astelevat vaaliuurnille kesäkuussa. Alunperin kuuden maan Euroopan hiili- ja teräsyhteisö on kasvanut vuosikymmenien aikana 27:n jäsenmaan ja lähes 450 miljoonan kansalaisen unioniksi. EU on tukenut Ukrainaa yhtenäisesti Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen, mutta samalla unioni kamppailee sisäisten arvoristiriitojen parissa. Myös globaali areena ja EU sen osana ovat murroksessa. Kokevatko moninaisen Euroopan kansalaiset yhteyttä toisiinsa? Millainen on eurooppalainen identiteetti? Entä millaisen tulevaisuuden unionin nuoret haluaisivat? 

Suomen historiallisesta päätöksestä liittoutua länteen ja liittyä Euroopan unioniin on kulunut kohta 30 vuotta. Sinä aikana on tapahtunut paljon. Kylmän sodan loppumisen jälkeisestä optimismista on tultu uuteen sotaan Euroopassa. Nykyinen nuorten sukupolvi on syntynyt ja kasvanut EU-Suomessa. Miten eurooppalainen identiteetti on kehittynyt ajan myötä Suomessa, ja miten se kehittyy nyt haasteiden keskellä? Kokevatko suomalaiset itsensä eurooppalaisiksi? 

EU:n arvot eurooppalaisen identiteetin ytimessä

Eurooppa-tutkimuksen yliopistonlehtori Hanna Tuominen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta huomauttaa, että kysymys eurooppalaisesta identiteetistä on kinkkinen, sillä sekaisin menevät usein eurooppalainen identiteetti ja EU:n identiteetti. Euroopan unioni edistää yhtäältä EU:n identiteettiä tietoisena poliittisena pyrkimyksenä, samaan aikaan kun eurooppalainen identiteetti voi olla laajempi käsite. 

Tuomisen mukaan yksi tapa lähestyä eurooppalaisen identiteetin määrittelyä on EU:n yhteisten, perussopimuksissakin määriteltyjen arvojen kautta. Näitä ovat esimerkiksi ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate, demokratia, vapaus ja tasa-arvo. Vuodelta 2020 peräisin olevan EU-kansalaisten arvoja ja identiteettejä kartoittavan tutkimuksen mukaan ihmiset eri maissa jakavatkin laajasti EU:n arvot. Vastaajille tärkeimmät EU-arvot olivat oikeuslaitoksen riippumattomuus, yhdenvertaisuus lain edessä ja oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin sekä omantunnonvapaus, joita kaikkia kannatti yli 80 prosenttia vastaajista. 

Arvot ovatkin olleet tärkeä osa EU:n tietoisia pyrkimyksiä rakentaa eurooppalaista identiteettiä. Vuonna 1973 silloisen Euroopan talousyhteisön jäsenmaiden ulkoministerit antoivat julistuksen eurooppalaisesta identiteetistä, jonka tarkoitus oli selkeyttää unionin asemaa maailmanpolitiikassa ja suhteessa muihin maihin. Jo silloin edustuksellinen demokratia, oikeusvaltioperiaate, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeudet nostettiin unionin identiteetin ytimeen. 

Sittemmin unionin perussopimuksissa on myös korostettu jäsenmaiden kansallisten identiteettien tärkeyttä. Unionin tasolla on myös tunnustettu haasteet kollektiivisen identiteetin rakentamisessa. Identiteetit muuttuvat jatkuvasti, eikä niitä voida koskaan rakentaa valmiiksi. 

Vuonna 2018 komissio tunnusti tiedonannossaan koulutuksen ja kulttuurin merkityksen eurooppalaisen identiteetin vahvistamisessa. Tiedonnannossa ehdotettiin lukuisia toimenpiteitä identiteetin vahvistamiseksi, kuten opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuuden lisääminen, eurooppalaisten yliopistojen yhteistyön edistäminen ja eurooppalaisten kielten osaamisen vahvistaminen.

Euroopanlaajuiset Erasmus-vaihto-ohjelmat ovatkin monelle konkreettinen eurooppalaista yhteenkuuluvuutta vahvistava kokemus. Tutkimustieto vaihto-opiskelujaksojen vaikutuksesta vahvemman eurooppalaisen identiteetin syntyyn on osin ristiriitaisia, mutta ainakin joissain tutkimuksissa muualla Euroopassa vietetty aika vahvisti osallistujien identifioitumista Eurooppaan. Sosiaalinen kanssakäyminen erityisesti muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa näytti lisäävän yhteenkuuluvuuden tunnetta muihin eurooppalaisiin ja ylpeyttä eurooppalaisuudesta. 

Miten eurooppalainen identiteetti ja identifioituminen osaksi Eurooppaa on kehittynyt Suomessa jäsenyyden aikana? Eurooppa-tutkimuksen yliopistonlehtori Hanna Tuominen nostaa esiin eurooppalaisten arvojen merkityksen jo jäsenyyden alkutaipaleella. “Identiteetti ja identifioituminen EU:hun ja Eurooppaan oli Suomelle todella tärkeää, ja haluttiin alusta asti nähdä, että tämähän on juuri sitä, mitä me olemme”, Tuominen jatkaa. Vaikka keskusteluissa unionista korostui talous, oli liittyminen suuri murros nimenomaan Suomen ulkopoliittisen identiteetin kehityksessä. 

Euroopan unionin koettu menestys ja kriisit identiteettiä vahvistavina ja heikentävinä tekijöinä

Suomalaiset ja eurooppalaiset yleisemminkin ovat melko tyytyväisiä EU-jäsenyyteen. Vuoden 2023 Eurobarometrissä 72 prosenttia kaikista EU-kansalaisista ja 80 prosenttia suomalaista kokivat maittensa hyötyneen EU-jäsenyydestä. 

Yleinen tyytyväisyys ei kuitenkaan heijastu äänestysvilkkauteen. Jäsenmaiden välillä on suuria eroja äänestysaktiivisuudessa, mutta kaikkialla eurovaalien äänestysaktiivisuus jää jälkeen kansallisista vaaleista. Ensimmäisessä yhdeksässä EU-jäsenmaassa äänestetään keskimäärin enemmän kuin koko EU:ssa yhteensä, ja vähiten äänestetään uusimmissa jäsenmaissa Keski- ja Itä-Euroopassa. Viime eurovaaleissa äänestysaktiivisuus nousi reippaasti, mutta silti alle 51 prosenttia äänioikeutetuista käytti ääntään. 

Miksi eurooppalaiset eivät sitten äänestä? Syitä tähän voi olla monia. EU-politiikka tuntuu kansallista politiikkaa monimutkaisemmalta ja etäisemmältä. Eurovaaleissa ei voi myöskään kanavoida kannatusta tai vastustusta kotimaan politiikalle samoin kuin kansallisissa vaaleissa. 

Heijastelevatko eri valtioiden erilaiset äänestysaktiivisuudet laajemmin niiden eurooppalaista identiteettiä ja sitoutumista EU:hun? Hanna Tuomisen mukaan kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta. “Yleisesti ajatellaan, että EU:ssa vietetty aika vahvistaa sitoutumista EU:hun ja johtaa hitaaseen sosialisaatioon. Toisaalta Brexit näytti, että näin ei aina ole”, Tuominen jatkaa. Hän lisää myös, että uusissa jäsenmaissa kansalaiset toisaalta kannattavat jäsenyyttä vahvemmin.

Suhtautumisessa EU-vaaleihin ja identifioitumisessa EU:hun yleisemmin Tuominen nostaakin esiin poliittisten suhdanteiden ja EU:n koetun menestyksen merkityksen. Kun EU:lla menee hyvin, on helpompaa kokea olevansa eurooppalainen. Kriisit puolestaan voivat horjuttaa EU-identiteettiä. Tuominen huomauttaa myös, että kansallisella mediamaisemalla on merkitystä identiteettiin. Britanniassa iso osa mediaa oli EU-kriittinen ja samaa nähdään tällä hetkellä esimerkiksi Unkarissa. 

Nuoret ovat sitoutuneita EU:hun ja sen arvoihin – mutta jäävät vaalipäivänä kotiin

Erityisen laiskasti eurovaaleissa äänestävät nuoret, vaikka he toisaalta ovat myös EU-myönteisimpiä. Viime eurovaaleissa vuonna 2019 näkyi nousua nuorten äänestysaktiivisuudessa koko EU-alueella, kun alle 25-vuotiaat sekä 25–39-vuotiaat kasvattivat äänestysprosenttia eniten kaikista ryhmistä. Suomessa kuitenkaan missään alle 35-vuotiaiden ikäryhmissä ei päästy yli 30 prosentin äänestysaktiivisuuteen. 

Heikosta äänestysaktiivisuudesta huolimatta suomalaiset nuoret pitävät EU:ta merkityksellisenä toimijana. Allianssin EU-nuorisodelegaatti Eetu Leinosen mukaan nuoret pitävät EU:ta tärkeänä osana Suomen kansainvälistä politiikkaa ja vaikuttamista. EU-yhteistyön kautta Suomi istuu ja vaikuttaa niissä pöydissä, joissa päätöksiä tehdään. Myös vapaa liikkuvuus on nuorille tärkeä arvo. 

Nuoret myös jakavat rauhanprojektina alkaneen EU:n ytimestä löytyvät rauhan ja vakauden arvot. Leinonen kertoo, että nuoret näkevät EU:n merkityksellisenä toimijana erityisesti turvallisuuden, rauhan ja ihmisoikeuksien saralla. Näin oli jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. “Rauha ja turvallisuus ovat näkyneet vahvasti nuorten arvoissa, myös silloin kun teemat eivät ole korostuneet julkisessa keskustelussa”, Leinonen jatkaa. 

Leinonen muistuttaa myös, että monet nuorille tärkeät teemat linkittyvät vahvasti tulevaisuudenuskoon. Työuransa alussa olevat nuoret toivovat EU:lta esimerkiksi aktiivisempaa työllisyyden tukemista sekä ilmasto- ja ympäristökriiseihin vastaamista. Jos näihin haasteisiin ei osata vastata, horjuu myös nuorten luottamus omaan tulevaisuuteen.  

Eurooppanuorten Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 84 prosenttia 18–29-vuotiaista suomalaisista nuorista kokee EU-jäsenyyden olevan Suomelle hyvä asia. 80 prosenttia nuorista myös kokee itsensä EU-kansalaisiksi. Euroopan tasoiset nuorille tehdyt kyselyt ovat samansuuntaisia. Eurooppanuorten tutkimuksessa kävi kuitenkin myös ilmi, että koulutustaustalla on jonkin verran vaikutusta EU-myönteisyyteen. Opistotason tai ammattikoulun suorittaneet vastaajat suhtautuivat EU-jäsenyyden hyötyihin keskimääräistä kriittisemmin, kun taas korkea-asteen tutkinnon suorittaneet olivat EU-myönteisimpiä. 

Nuoret haluavat avoimen ja yhteistyökykyisen EU:n

Nuoret ovat tulevaisuuden päättäjiä ja voivat muokata sekä eurooppalaista identiteettiä että EU:ta moniin eri suuntiin. Millaisen Euroopan unionin nuoret haluaisivat? Entä mitä nuoret odottavat EU:lta globaalina toimijana? 

“Uskoisin, että nuoret haluaisivat avoimesti yhteistyötä tekevän Euroopan unionin, joka ei ole kääntynyt sisäänpäin vaan tekisi yhteistyötä myös EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Ja jossa ihmisoikeusasiat olisivat kunnossa, ja niitä voitaisiin edistää myös EU:n ulkopuolella”, Eetu Leinonen arvioi. 

Nuoret myös toivoisivat, että EU vastaisi suuriin ylikansallisiin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen. Leinonen muistuttaa, että tällä saralla muutosta onkin jo tapahtunut, ja ensimmäisiä nuoria on siirtynyt jo päättäjiksi, mutta enemmän täytyy tapahtua. 

Ei pidä unohtaa myöskään muita nuorille tärkeitä arvoja, kuten vapautta liikkua ja tehdä töitä EU:n sisällä. Leinosen mukaan nuorille tehdyissä kyselyissä tulee ilmi myös se, että he haluaisivat lisää koulutukseen ja osaamiseen liittyvää yhteistyötä EU:n sisällä. Erityisesti toisella asteella, missä yhteistyötä on perinteisesti ollut vähemmän. 

Euroopan identiteetti ja arvot haasteiden keskellä

Tulevaisuus Euroopassa ja globaalisti näyttää arvaamattomalta sotien, ilmastonmuutoksen etenemisen ja sääntöperustaisen kansainvälisen järjestelmän haasteiden keskellä. Mikä merkitys eurooppalaisella identiteetillä on EU:n tulevaisuuden suuntaan ja asemaan maailmassa? Pystyykö EU pysymään yhtenäisenä ja sitoutumaan jatkossakin unionin ydinarvoihin?

Yhtenäisyys moninaisuudessa on ollut keskeinen arvo eurooppalaisessa projektissa. Nykyään tätä arvoa haastetaan kuitenkin myös unionin sisältä, Hanna Tuominen huomauttaa. Skismaa jäsenmaiden välillä aiheuttaa esimerkiksi maahanmuuttopolitiikka, mutta myös arvoristiriidat ovat aiempaa selvemmin tapetilla. 

Kesän eurovaaleissa parlamentin voimasuhteiden arvioidaan muuttuvan ja oikeiston ja äärioikeiston saavan vaalivoiton. Valtaa hamuavat parlamentin laitaoikeistoblokit, joihin kuuluvat esimerkiksi EU:n ydinarvoa oikeusvaltioperiaatetta haastanut Puolan entinen valtapuolue PiS ja Venäjän toimintaan ymmärtäväisesti suhtautuva unkarilainen Fidesz. 

Tuominen muistuttaa, että EU:n identiteetti pohjautuu monenkeskisyyden, yhteisten sääntöjen ja liberaalin kansainvälisen järjestelmän tukemiseen. “Jos uskoa ja sitoutumista näihin murennetaan unionin sisältä käsin, hankaloituu esimerkiksi EU:n kansainvälisen järjestelmän puolesta taistelu Kiinaa ja Venäjää vastaan”, Tuominen pohtii. 

Uhkissa ja kriiseissä piilee myös mahdollisuuksien siemen, ja usein EU onkin onnistunut uudistumaan juuri kiperimmissä tilanteissa, kuten 2009 vuoden talouskriisin jälkeen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan toi EU-maita yhteen sodan alussa poliittisesti ja on osaltaan saattanut vahvistaa myös eurooppalaista identiteettiä. Hanna Tuominen korostaa, että identiteetti rakentuu aina suhteessa toiseuteen ja Venäjän kehitys on osaltaan terävöittänyt näkemystä EU:n arvoista ja erilaisuudesta suhteessa Venäjään.

Myös Eetu Leinonen kokee, että yhtenäisyys ja identifioituminen Eurooppaan ovat Venäjän hyökkäyssodan vuoksi vahvistunut. Sota on tuonut nuorille jo ennestään tärkeitä rauhan ja turvallisuuden kysymyksiä julkisen keskustelun ytimeen. Leinosen mukaan ulkoapäin tuleva uhka on myös korostanut keskinäisen yhteistyön merkitystä epävakaassa maailmantilanteessa. Hän toivookin EU:n pysyvän yhtenäisenä kriisien keskellä. “Hajanaisuus vaikeuttaisi päätöksentekoa ja saisi EU:n näyttämään haavoittuvalta myös globaalisti”, Leinonen pohtii. 

Kriisien ja epävarmuuksien keskellä yhtenäisyys on ensiarvoisen tärkeää. Vahva EU:n identiteetti, tukeutuminen EU:ta ja Eurooppaa määrittäviin ydinarvoihin, ja toimiminen niiden mukaan myös globaalilla areenalla vahvistaisi EU:n asemaa tilanteessa, jossa vanhat liittolaisuussuhteet ovat murroksessa. Globaalissa etelässä EU vaikuttaa välillä pitävän yllä kaksoisstandardeja, mitä Gazan sota on entisestään nostanut pinnalle. 

Ihmiset ympäri maailmaa tavoittelevat kuitenkin samoja arvoja, joita eurooppalaiset pitävät tärkeinä: demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta. Euroopassa näitä on aiemmin saatettu pitää itsestäänselvyyksinä, mutta viime vuosien kehitys EU:n sisälläkin osoittaa, että sitä ne eivät ole. Tärkeistä arvoista tulee pitää kiinni, ja vaikuttaminen vaaleissa on yksi tapa tehdä niin. Kesäkuun eurovaaleissa vaaliuurnilla kannattaakin käydä aktiivisesti ja vaikuttaa näin EU:n tulevaisuuden suuntaan. 

Tämä artikkeli on osa The Europolitist -sisältökokonaisuutta, jonka The Ulkopolitist toteuttaa yhteistyössä Euroopan parlamentin Suomen-toimiston kanssa. 

Muistathan äänestää kesäkuussa käytävissä EU-vaaleissa. Eurovaalit ovat ainutlaatuinen mahdollisuus päättää yhdessä Euroopan unionin tulevaisuudesta. Äänesi ratkaisee sen, ketkä valitaan Euroopan parlamenttiin edustamaan sinua. Vaalipäivä on sunnuntai 9.6.2024 ja ennakkoäänestys järjestetään 29.5.–4.6.2024. 

Kirjoittaja: Mari Isomäki 

Editointi & kommentointi: Rosa Kotoaro

Kielenhuolto: Hanna Lehto