Nato sai Suomesta monella tapaa tärkeän jäsenen liittokuntaan. Positiivisen roolin nostaa esille myös Nato-asiantuntijana tunnetuksi tullut Leo Michel, jota The Ulkopolitist haastatteli edellisen kerran kesäkuussa 2022. Tällä kertaa Michelin kanssa keskusteltiin Suomen tulevaisuudesta Natossa, ydinaseista sekä kahdenvälisistä suhteista Yhdysvaltojen kanssa. Esille nousi vahvasti, että Suomi on selvästi arvostettu tekijä, jonka osallistuminen esimerkiksi ydinasesuunnitteluryhmään on tärkeää. Ydinaseiden uhasta Natoa kohtaan Michel ei kuitenkaan tällä hetkellä olisi huolissaan.

”Suomi tulee tekemään hyvää työtä Natossa.”

Leo Michel kuvaa haastattelussa Suomen roolia puolustusliitossa muutenkin erittäin positiivisesti. Suomi on hänestä hyvin valmistautunut jäsen, joka osallistuu jo aktiivisesti Naton toimintaan ja jolla on tärkeä rooli. Michel innostuu kiittelemään eritoten suomalaisia virkamiehiä ja diplomaatteja. Hän huomauttaa, että nämä mahdollistivat Suomen sujuvan liittymisen Natoon, mutta ovat saaneet valitettavan vähän julkista kiitosta.

Itse hakuprosessista Michel toteaa sen kestäneen pidempään kuin hän itse oli odottanut. Yllätys on ollut myös se, kuinka pitkään Ruotsin jäsenyyttä on viivästetty. Michel sanoo silti olettaneensa Suomen liittyvän Natoon Ruotsia nopeammin.

”Turkin ja Unkarin syyt Ruotsin suhteen eivät ole päteviä. Unkari ei myöskään toimi liittokunnan hengessä.”

–

Millaista Suomen arki liittokunnassa sitten tulee olemaan?

Leo Michel toteaa, että Suomen tulee varautua osallistumaan lukuisiin komiteoihin sekä ottamaan haltuun runsaasti uutta substanssia. Michelin mukaan Natolla on paljon annettavaa, mutta sen roolille on aina rajoitukset. Natossa päätökset tehdään yksimielisesti, eli kyse on myös politiikasta.

Puhuttaessa Suomen roolista ja näkyvyydestä Natossa Michel nostaa esille, ettei kaikkea kannata tai edes voi tehdä kerralla, vaan on hyvä keskittyä muutamiin ydintehtäviin. Hän huomauttaa, että esimerkiksi joukkojen ja työntekijöiden koulutus vie aikaa.

”Laatu korvaa määrän,” Michel toteaa kysyttäessä, kuinka paljon Suomen tulisi lähettää henkilöstöä Natoon. 

Michel on kirjoituksissaan ja viimekesäisessä haastattelussa verrannut Suomen puolustusta Rubikin kuutioon. Tämän hän nostaa esille nytkin todeten, että Nato on osa kuutiota ja Suomi osaa hyvin liikutella eri palasia. Pohdittavaa Suomelle lähitulevaisuudessa tarjoaa rooli omien rajojen ulkopuolisissa operaatioissa sekä komentorakenteissa.

Michel nostaa lisäksi esille, että Suomella on proaktiivinen tulokulma rooliinsa liittolaisena. Hän kokee positiiviseksi esimerkiksi sen, että maassa pystytään puhumaan avoimesti ydinaseista ja että Suomi osallistuu Naton ydinaseiden suunnitteluryhmään.

–

Ydinaseet johdattelevat keskustelun presidentti Niinistön syyskuiseen New York Timesin haastatteluun. “Riski, että ydinaseita voidaan käyttää, on valtava”, Niinistö päätyi sanomaan. 

”Lukiessani haastattelua olin kaikesta lähes samaa mieltä presidentti Niinistön kanssa. Ainoa poikkeus oli tuo lausunto ydinaseiden käytöstä. Muotoilisin sen itse enemmin niin, että ydinaseiden käytön seuraukset olisivat valtavat.”

Michelin mukaan ydinaseiden käytön uhka Nato-maita kohtaan on hyvin pieni, vaikkei olekaan olematon. Myös Naton Vilnan huippukokouksen lausumassa on todettu, että todennäköisyys ydinaseilla puolustautumiseen on erittäin pieni. Michel sanoo uhan olevan pieni myös Ukrainassa, vaikka se onkin ollut olemassa jo ennen vuotta 2022 ja kasvanut sen jälkeen.

”Venäjä käyttää ydinaseita pelotteena lännelle. Tällainen kielenkäyttö on vastuutonta.”

Länsi on Michelistä kuitenkin osoittanut, etteivät Venäjän puheet estä sitä tukemasta ja auttamasta Ukrainaa. Myös Yhdysvaltojen hallinto on todennut Venäjälle, että ydinaseiden käytön hinta olisi kova. Yhdysvallat ei kuitenkaan ole täsmentänyt, mitä seuraukset tarkalleen olisivat.

Puhuttaessa ydinaseista Michel muistuttaa, että Nato on myös ydinaseliitto ja ydinaseet ovat perimmäinen takuu 5. artiklan uskottavuuden säilymiseksi.

”Nato on ennen kaikkea puolustusliitto. Ydinaseiden omistaminen ja poliittisen tahtotilan löytäminen niiden käyttöön vahvistavat tarvittaessa puolustautumista.”

–

Niin Suomessa kuin Yhdysvalloissa on presidentinvaalit ensi vuonna. Jälkimmäisen vaalit herättävät suurta mielenkiintoa koko maailmassa, sillä vaalitulos voi vaikuttaa muihinkin. Kuinka huolissaan Nato-liittolaisten tulisi olla, mikäli Donald Trump voittaisi vaalit? Olisiko mahdollista, että hän vetäisi Yhdysvallat pois liittokunnasta?

“Trumpin valinta voisi olla haitallista. Uskon, että hänen olisi hyvin vaikea saada kabinettiinsa osaavia työntekijöitä. Naton suhteen Yhdysvalloissa on kuitenkin parhaillaan valmisteilla laki, jonka mukaan presidentti ei voisi vetää maata pois Natosta ilman senaatin tai kongressin tukea.”

Michel korostaa, että kyseessä on tällä hetkellä vain lakiehdotus, mutta mikäli se tulee presidentti Bidenin pöydälle, hän tulee allekirjoittamaan sen. Voimaan tullessaan laki vaatii senaatilta kahden kolmasosan enemmistön tuen tai kongressin lain. 

“Kaikki tämä osoittaa kongressin vahvan tuen Natolle. Lakiehdotuksella on myös tukea yli puoluerajojen.”

Michel puhuu myös Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälisistä suhteista, joiden hän toteaa olleen lämpimät jo pitkään.

”Suhteet olivat hyvät jo silloin, kun olin itse vielä töissä hallinnon parissa. Suomi on ollut hyvä kumppani esimerkiksi Balkanilla ja Afganistanissa, jossa operaatio oli haastava. 2000-luvun alussa Suomi auttoi lisäksi paljon EU–Nato-suhteiden kanssa.”

Michel nostaa esille F-35-hävittäjät, jotka mahdollistavat entistä läheisemmän yhteistyön ja nostavat Suomen puolustuksen uudelle tasolle. Hän huomauttaa, että Nato-liittolaisena Suomi on etusijalla esimerkiksi tiedonsaannissa suhteessa muihin kumppaneihin. Nato-jäsenyyden myötä Suomi on alkanut kiinnostaa amerikkalaisia enemmän, mikä voi johtaa myös kasvavaan kauppaan ja investointeihin.

”Mielenkiintoista on myös se, kuinka usein presidentit Biden ja Niinistö ovat puhuneet keskenään. Biden on keskustellut Niinistön kanssa todennäköisesti enemmän kuin muiden väestöllisesti pienten liittolaisten johtajien kanssa.”

Loppuun Michel haluaa sanoa, että Suomen ja Yhdysvaltojen välillä tulee tulevaisuudessa olemaan myös erimielisyyksiä. On kuitenkin luonnollista, että valtioiden intressit toisinaan eriävät, eikä tällaisessakaan tilanteessa kannata panikoida. Omia ideoita kannattaa myös tuoda esille liittolaisilleen.

”Suomi on hyvin korkealla listalla maista, joilla on hyviä ideoita.”

–

Kirjoittaja: Peppi Heinikainen
Editointi: Annastina Haapasaari ja Heljä Ossa 
Kielenhuolto: Elena Rintamäki