Kirjoittajalta Matti Pesu

Pienvaltiorealismi kuihtuu: suomalaisen ulkopoliittisen ajattelun murros

Tässä kirjoituksessa pureudutaan suomalaiseen ulkopoliittiseen ajatteluun ja sen muutokseen. Keskiössä ovat kolme ulkopoliittista koulukuntaa: pienvaltiorealismi, euroatlantismi ja globalismi, joiden ympärille eri suomalaisten ulkopoliittisten ajattelumaailmoiden voidaan katsoa nivoutuvan. Kirjoitus tarkastelee koulukuntien sisältöä ja niiden kehittymistä kylmän sodan jälkeisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on käynnissä muutos, joka näkyy erityisesti tarkasteltaessa politiikan käytäntöjä ja tehtyjä päätöksiä. Muutoksen taustalla vaikuttavat muuttuneet ajatusmaailmat. Perinteinen suomalainen pienvaltiorealismi ohjaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa entistä vähemmän. Tampereen yliopiston tutkija Tapio Juntunen painottaa Kosmopolis-aikakauslehden erinomaisessa artikkelissaan, että Suomen ulkopolitiikan muutos näkyy politiikan käytännöissä – erityisesti suhtautumisessa suurvaltojen läsnäoloon Itämeren alueella. Suomi pyrkii sitouttamaan Yhdysvaltojen sotilaallista...

Lue lisää

Kirja-arvio: Washington ja Moskova napit vastakkain

Yhdysvaltalainen raskaan sarjan Venäjä-tutkija Robert Legvold on kirjoittanut pari vuotta sitten ilmestyneen Foreign Affairs -artikkelinsa pohjalta kirjan, joka on raflaavasti otsikoitu paluuksi kylmään sotaan, Return to Cold War. The Ulkopolitistin lukijat ovat jo aiemmin saaneet osaksensa lukea kritiikkiä kylmä sota -analogioista (1 & 2). Legvoldinkaan kirja ei onnistu vakuuttamaan, että nykyinen Venäjän ja lännen välinen kriisi kannattaisi käsittää kylmänä sotana. Teoksessa on kuitenkin paljon sellaista, joka olisi hyvä ymmärtää myös Suomessa, vaikka Legvoldin teos kieltämättä jääkin hieman otsikkonsa vangiksi. Minkälainen kirja Legvoldin uutuus on ja mitä se kertoo Yhdysvaltain ja Venäjän suhteista? Kylmä sota – kun parempaakaan ei ole Legvoldin kirjan keskiössä on siis yksi...

Lue lisää

KOMMENTTI: Nato-selvitys on ulkona. Mitä jää käteen?

Tässä tekstissä analysoidaan lyhyesti tänään perjantaina 29.4. ilmestynyttä niin kutsuttua Nato-selvitystä, jota oli tekemässä neljä asiantuntijaa: Teija Tiilikainen, Mats Bergquist, René Nyberg ja François Heisbourg. Kommentissa käydään lyhyesti läpi selvityksen merkittävin sisältö, ja siinä myös pohditaan selvityksen merkitystä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Ensinnäkin heti alkuun on todettava, että selvitys on neljän kovan ammattilaisen tekemä, ja se näkyy työn jäljessä. Vähemmän yllättäen selvitystä edeltänyt marmatus asiantuntijoiden Nato-kannoista ja objektiivisuudesta oli siis täysin turhaa. Asiantuntijoiden analyysi on kylmän viileää, ja se kelpaa vallan mainiosti suomalaisen virallisen Nato-keskustelun kiintopisteeksi.  Selvityksessä on myös omat heikkoutensa, jotka liittyvät muun muassa ulkopoliittisten aspektien vähyyteen. Siinä on...

Lue lisää

Läntisyys Suomen ulkopolitiikassa

Eräänä maaliskuisena iltapäivänä joukko pääasiassa nuoremman polven suomalaisia ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen politiikan tutkijoita kokoontui Ulkopoliittisen instituutin tiloihin, kuten viime aikoina ilahduttavasti on ollut tapana, keskustelemaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan isoista kuvioista.  Tällä kertaa aiheena oli ”Suomen länsi”, ja keskusteltavaa sekä näkökulmia riitti. Aivoriihi onnistuikin herättämään teemasta ajatuksia, joita tässä kirjoituksessa tuodaan esille. Lännen käsitettä ja sen problemaattisuutta ovat jo aiemmin käsitelleet muun muassa Johanna Vuorelma ja Miika Raudaskoski. Aihetta on pohdittu myös Helsingin Sanomien sivuilla. Kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on palauttanut ilmansuunnat voimallisemmin ulkopoliittiseen keskusteluun. Se ei ole kuitenkaan tehnyt lännen tai läntisyyden käsitteen määrittelemisestä yhtään helpompaa....

Lue lisää