Kirjoittajalta Jussi Schuman

Libanonin talous

Libanonissa on ollut jopan maan omilla mittareilla perin tapahtumarikas alkuvuosi. Pääkaupunkia Beirutia vavisuttaneen pommi-iskujen aallon laannuttua alkukeväästä, saatiin maahan myös uusi hallitus liki vuosi sen jälkeen kun edellinen pääministeri Najib Mikati ilmoitti erostaan. Helmikuussa ilmoitettu pääministeri Tammam Salamin uusi hallitus meinasi kuitenkin kaatua heti alkuunsa kun maan politiikan pääryhmittymät (Maaliskuun 8. sekä Maaliskuun 14.) eivät päässeet sopuun hallitusohjelman julistuksesta kuin viime hetkellä ennen perustuslain määräämään 30 päivän neuvotteluajan loppumista. Tämän jälkeen kiemuroissaan Borgenin ja House of Cardsinkin taakseen jättävä poliittinen peli on keskittynyt uuden presidentin valintaan, jonka kansanedustajat suorittavat. Konsensus uudesta presidentistä on kaukana ja taustapeli 65 ehdokkaan saamiseksi kunkin...

Lue lisää

Peliteoria – ulkopolitiikka pelilaudalla

Toissakeväänä The Ulkopolitist listasi viisi tavalla tai toisella (ulko)poliittista ja mielenkiintoista lautapeliä. Näistä peleistä etenkin alan sivuston rankinglistassa ansaitusti ykkösijaa pitävä Twilight Struggle on ollut ulkopolitistienkin piirissä varsin tehokas sunnuntaisuunnitelmien tappaja siitäkin huolimatta, että pelaajamäärä rajoittuu kahteen ja että rutinoituneenkin pelaajan on syytä varata ainakin kolmesta neljään tuntia Kylmän sodan (toivon mukaan) voitokkaaseeen läpivientiin. Mikään lista ei kuitenkaan ole täydellinen, eivätkä hyvä pelimekaniikka tai sääntöbalanssi ole suinkaan viime listan peleihin liittyvä yksinoikeus. The Ulkopolitist sovittaakin nyt syntinsä ja käy läpi listalta yhtäältä puuttuvia klassikoita, mutta myös toisaalta myös viime aikojen kehitystä genressä. Diplomacy eli: kuinka lakkasin olemaan huolissani ja...

Lue lisää

Qatar – kaksi lyhyttä oppimäärää

  Qatar ei viime aikoina ole ollut myönteisen uutisoinnin kohteena, pienenä poikkeuksena maan toissa viikonloppuna neuvottelema Maalaula-nunnien vapautuminen. Muutama vuosi sitten voitetun vuoden 2022 jalkapallon MM-kisojen kisaisännyyden piti tuoda kosolti myönteistä julkisuutta, mutta todellisuus on ainakin toistaiseksi torpannut posiviitiset odotukset. Itse kampanjointiin liittyneen huomion jälkeen otsikoihin ovat nousseet lukuisten eri ihmisoikeusjärjestöjen dokumentoimat ihmisoikeusrikkomukset ja puutteellinen työturvallisuus. Qatarin työmarkkinoiden ns. Kafala-järjestelmän olosuhteisiin ja jalkapallon MM-kisojen aikatauluihin liittyviin epävarmuuksiin kohdistuneen mediahuomion jälkeen voikin hyvällä syyllä kysyä, onko maan valtiollisen brandin vahvistamiseen tähtäävästä liikkeestä ollut  – ainakin tähän mennessä – enemmän haittaa kuin hyötyä. Jälkimmäisen kohdalla sopimukseen päästään jalkapallon pomojen kanssa ennemmin tai...

Lue lisää

Libanonin uusi hallitus

”Parties in Lebanon do not meaningfully represent the interests of the population, a function which parties in a democratic system are supposed to perform. Because they are sectional-confessional in their strength and composition, they are not capable of aggregating interests on a national level” -Michael Suleiman, Political Parties in Lebanon (1966) Libanonissa on tapahtunut maan viime aikoina turhankin tapahtumarikkaan lähihistorian valossa paljon viime viikolla. Olympiahuuman vanavedessä pitkälti viihdeuutisena välitetty, ministeritasolla kriittisiä kommentteja kirvoittanut, ”skandaali” laskettelija Jackie Chamounin jonkinasteisista alastonkuvista levisi laajalle niin libanonilaisessa kuin kansainvälisessä mediassa. Myös sosiaalisessa mediassa levinnyt, alastonkuvilla höystetty, protesti Chamounin puolesta sai ymmärrettävästi laajaa huomiota....

Lue lisää

Arabikevät ja yksityinen sektori

Hieman yli kolme vuotta nk. arabikevään alun jälkeen, on talouden rooli kansannousujen alkamisessa – aina usein lähtölaukausena pidetyn Muhammed Bouazizin polttoitsemurhasta alkaen – ollut hyvinkin selkeä. Alueen valtiollisten eliittien kontrolloidessa yksittäisten kansalaisten kansantaloudellisen osallistumisen astetta, syyllisiä talouden huonoon jamaan ja kestämättömään (nuoriso)työttömyyden tasoon ei tarvinnut etsiä kaukaa. Globaalin talouskriisiin vetoaminen – tai Egyptin Hosni Mubarakin tapauksessa oman maan kansalaisten syyttäminen – ei käynyt uskottavasta selityksestä useissa tapauksissa vuosikymmenten makrotaloudellisesta alisuorittamisesta, etenkin Persianlahden ulkopuolella. Verrattaen pienten eliittien pyörittämä valtiollinen talouden tehottomuus ja epätasa-arvoisuus nousi suuremmin keskiöön 1990-luvun puolivälistä lähtien, kiitos läpi Lähi-idän vaikuttavan valtavan demografisen muutoksen, jonka tiimoilta nuoriso muodostaa...

Lue lisää