Kirjoittajalta Mies ulkosuomalainen

Ruotsi Natoon, mutta Suomi ei

Turvallisuuspoliittisessa keskustelussa Suomea usein rinnastetaan, kuinkas muuten, myös Ruotsin tilanteeseen. Kuluneen vuoden aikana useampi turvallisuuspolitiikan tuntija on nostanut esille länsinaapurimme lännettymisen. Ministeri Iloniemi totesi, että ”Suomen kannalta se, liittoutuuko Ruotsi vai ei, on ensimmäisen luokan turvallisuuspoliittinen kysymys [Suomelle].” Ulkopoliittisen instituutin Charly Salonius-Pasternakin arvio on, että Ruotsin Nato-jäsenyys on kulman takana. Samaa ounailee Markku Salomaa. Lähtökohtainen oletus tässä kaikessa on, että jos Ruotsi hakee Nato-jäsenyyttä niin se muuttaa oleellisesti Suomen turvallisuuspoliittista asetelmaa huonompaan. Käydäänpä läpi tätä skenaariota. Asetelma Skenaario – kutsukaamme sitä vaikka ”Tapaus keltaiseksi” – olisi siis seuraavanlainen: vaalien jälkeen Ruotsin poliittinen johto tekee nopean päätöksen Nato-jäsenyydestä. Suhteet ovat...

Read More

Keski-Afrikastako Suomelle sopiva rauhanturvaoperaatio?

Keski-Afrikan tasavallan pitkäaikainen poliittinen kriisi ja sen aiheuttama humanitaarinen katastrofi kantautui suomalaisten laajempaan tietoisuuteen tammikuussa.  Kun esiin nousi mahdollisuus, että kansainvälistä joukkovahvuutta kasvatettaisiin Keski-Afrikan tasvallassa, ei ollut kovin ihmeellistä, että Suomi ilmoitti myös harkitsevansa osallistumista – yhteisvastuun nimessä. Helmikuun alussa Ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta teki periaatepäätöksen siitä, että Suomi osallistuu suunnitteilla olevaan EU:n sotilasoperaation Keski-Afrikan tasavaltaan. Kuitenkin poikkeavaa tässä tapauksessa ovat olleet erimielisyydet siitä, miten merkittävän panostuksen Suomi antaisi tälle operaatiolle.  Ensin näytti siltä, että Suomi osallistuisi pienellä – noin 20 sotilaan – joukolla, mutta sitten tuli yllättävä avaus ulkoministeri Tuomiojalta, että Suomi voisi osallistua jopa sadan sotilaan vahvuudella....

Read More

Kansainvälinen protesti ja olympialaiset

Helmikuun 7. alkavat talviolympialaiset Sotšissa jäänevät kuuluisuuteen järkyttävästä kustannuksestaan, korruptiostaan ja omalaatuisista vessoistaan.  Toisin kun erikoiset saniteettifasiliteetit, ylisuuret kustannukset ja siihen läheisesti sidottu korruptio ovat lähes perustavanlaatuisia ominaisuuksia olympiakisoissa – mutta niin on myös olympialaiskisojen protestointi. Tässä suhteessä Sotšin kisojen politisoitunut ilmapiiri ei ole poikkeavaa.  Monet ovat hyödyntäneet kisojen tuomaa huomiota protestoimaan Venäjän ihmisoikeustilannetta ja etenkin kritisoimaan seksuaalivähemmistöjen sortoa, ja korostamaan kisojen kytköksiä pohjois-Kaukasuksen vaikeaan konfliktiin ja ylipäätäänsä vallan ja taloudellisten intressien kietaantumista. Kanavoiden Sotšin kisoja nostattamaa ärsyyntymystä ja protestihenkeä The Ulkopolitist tarkastelee hieman olympialaisten, kansainvälisen politiikan ja protestin yhteyskohtaa. Olympialaisten boikotointi Yli kaiken muun, olympialaiset ovat massaspektaakkeli, joka...

Read More

Mitä jos Suomella olisi ydinaseita?

Osana Pariisin rauhansopimusta 1947 Suomen puolustuskyvylle luotiin erinäisiä sotilaallisia rajoitteita. Asevoimien kokoa rajoitettiin, tiettyjä asetyyppejä kiellettiin ja, esimerkiksi, 17. artiklassa Suomi luopui mahdollisuudesta pitää, valmistaa tai kokeilla ydinaseita.  Kylmän sodan aikana Pariisin rauhansopimuksen rajoitteet loivat merkittävän loven Suomen uskottavaan puolustukseen, joihin vedoten Suomi pikkuhiljaa onnistui höylentämään rajoitteita – esimerkiksi ilmatorjuntaohjusten osalta.  Saksan yhdistyttyä 1990-luvun tullen Suomi yksipuolisesti hylkäsi viimeisetkin sotilaalliset rajoitteet; muutoin onnistuneen ”Operaatio Paxin” osana Suomi kuitenkin ylläpiti vapaaehtoisesti ydinaseettomuutta – osana Suomen sitoutumista uuteen kansainväliseen normistoon koskien ydinaseettomuutta. Mutta mitä jos Suomella oli ydinaseita? Tänään The Ulkopolitist sukeltaa ajatusleikkiin siitä, jos Suomi olisikin ydinasevaltio. Olisiko ydinpelote mahdollisesti...

Read More

Suomen turvallisuusneuvostokampanjan jälkilöylyt

Vuosi sitten Suomi miltei tuli valituksi YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi.  Yllättävä tappio herätti vilkkaan keskustelun Suomen ulkopoliittisesta linjasta, identiteetistä ja muutenkin maan ulkopolitiikan kokonaisuudesta. Nyt ”mustan torstain” vuosipäivänä on hyvä aika palata tarkistamaan Suomen YK-turvallisuusneuvostokampanjaa ja sen herättämiä epäilyksiä.  Mihin kampanja kariutui, onko virheistä opittu, onko mikään muuttunut? Tappion johdosta Ulkoasiainministeriö tilasi International Peace Institutelta – arvostetulta newyorkilaiselta ajatushautomolta – selvityksen kampanjasta. Raportti julkaistiin huhtikuussa ja on saatavilla julkisesti.  Tämä on muuten ensimmäinen kerta kun YKTN-vaaleissa hävinnyt maa on tilannut itsenäisen, ulkoisen raportin. Raportti on hyvin kiinnostavaa luettavaa ja se pitkälti vahvistaa, että YKTN-kampanjan ongelmat ovat syvästi sidottuja Suomen...

Read More