(Huomioithan, että tämä artikkeli on kahdeksan vuotta vanha. Artikkelissa esitellyt asiat, tilanteet ja analyysit eivät välttämättä päde enää nykypäivään.)

Paavo Väyrynen – tulevaisuuden ulkopolitiikan takuumies

The Ulkopolitist | 01.04.2016

paavoukk

Maailman kiinnittäessä huomionsa siihen, että Neuvostoliitto virallisesti liitti Kuriilien saaret osaksi aluettaan 2. helmikuuta 1946 arktisen talven pimeydessä syrjäisessä Kemin maalaiskunnassa syntyi pieni ihme. Koska Paavo Väyrysen sykähdyttävistä saavutuksista on kirjoitettu monta kirjaa, joista merkittävä osa on syntynyt hänen oman kirjallisen lahjakkuutensa seurauksena, kysyt ehkä, hyvä lukija, miksi The Ulkopolitist haluaa keksiä pyörän uudestaan?

Sen takia että kirjoittajiamme yhdistää kaksi intohimoa: Suomen ulkopolitiikan analyysi ja Paavo Väyrysen poliittinen elämäntyö. Uskomme vakaasti, että molemmissa näissä teemoissa viimeinen kappale on vielä kirjoittamatta. Blogimme on keskittynyt kohta viiden vuoden ajan Suomen ulkopolitiikan ja kansainvälisen politiikan ajankohtaisten ilmiöiden laadukkaan analyysin tuottamiseen. Vaikka nämä vuodet ovat olleet antoisia, mekään emme ole kykeneet antamaan Paavo Väyryselle sitä huomiota mitä hän ansaitsee. Silti hän on ollut mielessämme jokaista tekstiä kirjoittaessamme. Karl Marxin sanoja mukaillen, on tullut aika että bloggaajamme eivät pelkästään analysoi ulkopolitiikkaa, vaan myös muuttavat sitä.

Juuri saamamme Suomen Kehittyvien Maakuntien Ulkopolitiikan Tukisäätiön 100 000 euron lahjoitus mahdollistaa The Ulkopolitistin muuttumisen sivustoksi, jossa nuoret huippuasiantuntijat kokopäiväisesti analysoivat yksinomaan Paavo Väyrysen kontribuutioita Suomen ulkopolitiikalle. Tästä huolimatta tarvitsemme edelleen juuri Sinun apuasi, jotta voimme saavuttaa riittävän pääoman uuden toimintamallimme jatkumiselle ikuisesti. Hyvää asiaa ei voi tukea liikaa ja jokainen euro tuo tätä  ulkopoliittista unelmaa lähemmäksi. Tarkoituksena on, että sivustomme voi toimia pienenä osana spontaania kansanliikettä, jonka tarkoituksena on antaa Suomelle sen satavuotisen itsenäisyyden turvaksi hienoin tasavallan presidentti, jota meillä ei ole ikinä ollut. Paasikiven-Kekkosen-Väyrysen linja on tulevaisuuteen katsovan ulkopolitiikan paras tae.

Väyrysen kontribuutiot Suomen ulkopolitiikalle ovat paitsi poliittisia myös tieteellisiä. Päivänpoliittisen työn keskeltä on myös noussut pitkälle tulevaisuuteen katsova visio. Väyrysen 3939 kunnian päivää ulkoministerinä ajoivat tinkimättä  itsenäisen isänmaan etua. Edes se, että YYA-sopimuksen uusiminen joulukuun lopussa 1991 kaatui Neuvostoliiton kaatumiseen, ei murtanut Merikasarmin isäntää. Ei liene sattumaa, että Suomi menetti suuren osan suvereniteetistään liittymällä osaksi Euroopan unionia vasta sen jälkeen kun Väyrynen ei enää ollut ulkoministeri.

Viitenä vuosikymmenenä tapahtunut ministerintyö on kuitenkin vasta pieni osa Väyrysen kontribuutiota Suomen ulkopolitiikalle. Väyrynen on lisäksi kirjoittanut peräti kahdeksantoista kirjaa, ja väitellyt valtiotieteiden tohtoriksi. Hänen vuonna 1988 valmistunut väitöskirjansa Finlands utrikespolitik – den nationella doktrinen och framtidens mänsklighetspolitik argumentoi, että Neuvostoliitto ei tulisi hajoamaan. Jopa globaalilla tasolla Väyrynen lienee ainoa kansainvälisen politiikan dosentti, joka on pitänyt Puerto Ricon mallia potentiaalisena ratkaisuna siihen, että Venäjä miehittää Ukrainalle kuuluvaa Krimin niemimaata. Vaikuttavasta kirjallisesta tuotannosta huolimatta Väyrysellä on silti ollut aikaa tutustua monipuolisesti kirjallisuuteen, maailman ja Suomen kohtalonkysymyksen Venäjän ymmärtämiseksi – esimerkiksi lukemalla Fjodor Dostojevskin tuotannon yhden viikonlopun aikana. Vain yhdellä henkilöllä on Paavo Väyrysen uniikki kokemus ja visio Suomen ulkopolitiikasta.

Menestys ei tule ilman hintaa. Kaikki eivät ole aina kyenneet tai halunneet ymmärtää ulkopoliittisten ajatusten Kemijokea. Aina löytyy kaunaisia kateellisia sieluja, joilla ei ole juurikaan saavutuksia omasta takaa. Tämän takia nämä henkilöt eivät ole antaneet Väyrysen poliittiselle toimeliaisuudelle sen ansaitsemaa arvostusta. Martti Ahtisaaren toivomus siitä, että Väyrynen olisi ryhtynyt ajamaan omaa lähtöään politiikasta lienee klassinen esimerkki tästä. Suomen Keskustan kylmä reaktio kunnianarvoisimman kunniapuheenjohtajansa uutta puoluehanketta kohtaan on varmasti koskettanut meitä kaikkia syvästi kuluvan talvan aikana. Älkäämme antako tämän karvaan kokemuksen kuitenkaan toimia lisätodistuksena sananlaskulle siitä, ettei kukaan ole profeetta omalla maallaan.

Tarvitsemme juuri Sinun apuasi, jotta Paavo Väyrynen 2018 unelmasta voisi tulla totta. Jokainen antamasi euro auttaa Suomea pääsemään eroon eurosta. The Ulkopolitistin on tullut aika löytää todellinen uniikki missionsa Meri-Lapin ulkopoliittisen neron tribuuttisivustona. Paasikiven-Kekkosen-Väyrysen linja – koska jokainen on sen arvoinen.