Jaa

Juha
Isis on saanut viime vuoden aikana paljon huomiota. Kesästä lähtien Eurooppaan kohdistuneen pakolaisvirran kiihtyessä mahdollisten Isis-taistelijoiden soluttautuminen Eurooppaan pakolaisvirran mukana on pantu merkille myös kotimaisessa mediassa. Ovatko huolet “Isis-pakolaisista” aiheellisia? Kuinka todennäköistä on, että Isis pyrkii – tai on jopa onnistunut – salakuljettamaan pakolaisvirran mukana tuhansia taistelijoitaan Eurooppaan? Uhkaako tämä ilmiö Suomea?

On teoreettisesti mahdollista, että kriisi- ja konfliktialueilta Eurooppaan tulevien henkilöiden seassa on radikalisoituneita tai sotatoimiin osallistuneita (tai jopa sotarikoksia suorittaneita) henkilöitä. Tämän mahdollisuuden takia Suomessa, kuten muissakin länsimaissa, viranomaiset pyrkivät parhaansa mukaan tunnistamaan mahdolliset turvallisuusuhkat. Avoimesti saatavilla olevan tiedon perusteella ei kuitenkaan ole konkreettisia todisteita siitä, että Isis pyrkisi – saatikka olisi kyennyt – systemaattisesti salakuljettamaan tuhansia taistelijoitaan Eurooppaan. Salakuljetusreittien käyttäminen tähän tarkoitukseen on myös strategiselta hyödyiltään vähintäänkin kyseenalainen keino. Eurooppaan tiedetään palanneen vierastaistelijoita Syyriasta ja Irakista laittomin – ja myös laillisin – keinoin, mutta näissä tapauksissa on kaukana itsestäänselvyydestä, että he ovat palanneet Isiksen ohjeistamana tai tarkoituksenaan suorittaa terrori-iskuja.

Isiksen strateginen fokus on yhä ensisijaisesti Syyriassa ja Irakissa, vaikka kuluvan vuoden aikana se on onnistunut laajentaman toimintaansa myös konfliktialueen ulkopuolelle. Länsimaihin kohdistuva toiminta on ollut huomattavasti rajatumpaa keskittyen etupäässä terrori-iskujen inspirointiin. Jihadististen terrori-iskujen ja iskuyritysten määrä onkin lisääntynyt hälyttävästi Euroopassa kuluneen vuoden aikana, ja suurimmalla osalla iskusunnitelmista on yhteys Isikseen. Nämä ovat kuitenkin pääasiallisesti olleet kotoperäisten radikalisoituneiden jihadistien, ei vierastaistelijoiden tai ”Isis-pakolaisten” suorittamia. Isikseen ja vierastaistelijailmiöön kytköksissä olevia iskuja on nähty tähän mennessä vain yksi, Belgiassa kesällä 2014, eikä spekuloiduilla “Isis-soluttautujilla” näytä olleen roolia ryhmään yhdistetyissä iskusuunnitelmissa.

Kesäinen “Isis-pakolaiskohu” korostaa lähdekritiikin tärkeyttä. Isikseen kuuluvien henkilöiden kannanottoja ryhmän aikeista tai sen kyvyistä ei tule ottaa absoluuttisena totuutena sen enempää kuin lausunnoilla shokkiotsikoita tehtailevien tablodien raportointiakaan – on kyse sitten vaikkapa suomalaisiin henkilöihin kohdistuneista uhkauksista tai Isiksen ”järjestelmällisestä soluttautumisesta” Eurooppaan. Suomessa – tai muualla Euroopassa – ei siis tarvitse olla huolestunut pakolaisvirtaan soluttautuneista Isis-taistelijoista, vaikka Isiksen ja laajemmin jihadismin aiheuttamaa uhkaan tulee edelleenkin suhtautua sen vaatimalla vakavuudella.

Vaikka Isis ja jihadismi muodostavat selkeän ja monimuotoisen turvallisuusuhkan Euroopassa, ei soluttautujiksi epäillyilllä pakenevilla pakolaisilla ole siinä minkäänlaista roolia. He pikemminkin itse pakenevat jihadismin (sekä hirmuhallintojen) uhkaa. Muun väittäminen nykytiedon valossa on kyynistä sekä perusteetonta pelonlietsontaa, joka pahimmillaan toimii polttoaineena yhteiskuntarauhaa ja sosiaalista koheesiota nakertavalle idiotismille sekä ääriliikehdinnälle, mukaanlukien jihadismille. Väkivaltaisen ekstremismin eri muotojen voimistumiseen reagoiminen Suomessa sekä laajemmin Euroopassa lienee kuitenkin jo riittävän haastavaa ilman, että pelottelemme itsemme hysterian partaalle uskomalla perusteettomiin kohuihin tai maalailemalla Eurabian-huuruisia piruja seinille.

Hae
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in comments
Search in excerpt
Filter by Custom Post Type

Jaa