Jaa

Kuva: Pixabay

Kuva: Pixabay

 

Kirjoittaja on turvallisuuspoliittisiin ilmiöihin keskittyvä tutkija. The Ulkopolitist poikkeuksellisesti julkaisee kirjoituksen nimettömänä.

Kreikan poliisi hälytystilassa”, ”Helvetti irti Kreikassa – Saksankin tulevaisuus vaarassa”, ”Pommi räjähti oikeustalossa Kreikassa”. Näin huolestuttavassa tilanteessa ei onneksi olla Kreikan sisäisen turvallisuuden kannalta tällä hetkellä. Kyseiset otsikot ovat Uuden Suomen nettiartikkeleista vuoden 2010 Kreikan levottomuuksien ajalta. Näin ei olekaan ihme, että myös nyt ovat turvallisuusviranomaisten katseet kääntyneet eteläeurooppalaiseen EU- ja euromaahan. Kreikan taloudellinen ahdinko on aiheuttanut synkkien pilvien kertymisen taivaanrantaan myös maanosamme turvallisuustilanteen kannalta.

Kreikalla on verraten pitkät perinteet sisäisten epävakauksien tiellä. Kumouksellinen, joskin marginaalinen, väkivaltainen liikehdintä ei maasta ole hävinnyt minnekään, vaan kytee kreikkalaisen yhteiskunnan pinnan alla, kuten vuosien 2008 ja 2010 levottomuudet osoittavat. Harvoin julkisuuteen nouseva tieto on, että Kreikka on esimerkiksi EUPOL:n vuoden 2014 tilastojen mukaan Euroopan neljänneksi aktiivisin maa mitä terrori-iskujen lukumäärään tulee. Toisin kuin terrorismiaktiivisuuden eurooppalaisessa kärkimaassa Ranskassa, jossa selkeänä enemmistönä pidätysten kohteena ovat uskonnollisesti motivoituneiden iskujen suunnittelijat ja valmistelijat, kreikkalaiset terroriteot sekä pidätykset terrorismirikollisuuteen liittyen johtuvat kotimaisesta vasemmistoradikalismin ja anarkistisen liikehdinnän asettamasta uhasta. Toisin sanoen taloudellisen ahdingon syvetessä ja yhteiskunnan ajautuessa häiriötilaan tällaisen liikehdinnän aktiivisuuden kasvu on odotettavissa.

Ei olekaan tavatonta, että Kreikan puolustusministeri Panos Kammenos vakuutti heinäkuun alussa maan asevoimien olevan valmiit takaamaan tarvittaessa maan sisäisen turvallisuuden. Jo lupauksella asevoimien käytöstä sisäisen turvallisuuden takaajana on kauaskantoisia vaikutuksia. Ollaan siis tilanteessa, jossa Kreikan hallinto on esittänyt olevansa valmis käyttämään maan ulkoisesta turvallisuudesta vastaavaa viranomaista tarvittaessa tukahduttamaan mahdollisesti talouskurimuksesta johtuvat rauhattomuudet. Tämä on vielä erityisen merkityksellistä maassa, jossa on varsin tuoreessa muistissa lähimenneisyytensä sotilasjuntan aika.

Toinen keskeinen seikka Euroopan turvallisuuden kannalta on se, että mikäli tilanne maassa huononee, uhkaa Kreikasta kehittyä Euroopan etelärajalla seuraava merkittävä laittoman siirtolaisuuden kauttakulkumaa muualle maanosaan. Tilannetta ei helpota Balkanilla edelleen käynnissä oleva kehittymisen aikakausi, jossa yhteiskunnat eivät vielä välttämättä ole valmiita kestämään Kreikasta heijastuvia turvallisuuttaan vaarantavia seurannaisvaikutuksia. Tätäkin tiedetään Kammenosin jo aiemmin käyttäneen neuvotteluvalttina esittäessään jihadistien mahdollisen soluttautumisen muualle Eurooppaan olevan käsillä, mikäli Kreikan annetaan vajota sekasorron tilaan. Mahdollista ISIS:n ja jopa laittoman siirtolaisuuden tuomaa uhkaa akuutimpi tässä tilanteessa on kuitenkin se seikka, jonka Ylen ykkösaamussa vieraillut Danskebankin neuvonantaja Lauri Uotila nosti esiin. Hänen mielestään kreikkalaispankkien vaikeudet heijastuvat suuresti myös Balkanin maihin, joissa niillä on hallussaan merkittäviä markkinaosuuksia. Tämä saattaa edelleen aiheuttaa haasteita pitkällisen rauhanomaisen kehityksen vaikeutumista maissia, joiden kaoottisista sisällissodista ei lopulta ole kovinkaan kauaa ja joissa kansallisissa muisteissa asuvat haavat ovat vasta arpeutumassa.

Kolmas merkittävä seikka Euroopan sotilaallisen turvallisuuden kannalta on Turkin mahdollinen reaktio Kreikan vajotessa syvemmälle mahdolliseen yhteiskunnalliseen hajaannustilaan. Se voi alueellista suurvalta-asemaansa vahventamaan pyrkivänä maana yrittää hyötyä myös vallitsevasta vanhan vihollisensa alennustilasta ja näin edelleen eskaloida itäisen Välimeren alueen huonontunutta turvallisuustilannetta. Tämä ei kuitenkaan näyttäydy välttämättä suurimpana Euroopan turvallisuusuhkana Kreikan suunnalta, sillä kuten Jarno Limnéll Iltalehden blogissaan muistuttaa, on Kreikan sitouttaminen Naton päätöksentekokoneistoihin edelleen organisaation edun mukaista. Tämä heijastuneekin Turkin päätöksentekoon vaikuttamisena tavalla, jossa Naton intressit Yhdysvaltojen Lähi-idän politiikan osana ajavat Turkin kansallisten mielenkiinnon kohteiden ohi merkityksessään.

Onkin kaikesta huolimatta ensiarvoisen tärkeää, että Suomi osana eurooppalaista liittokuntaa on tarvittaessa varautumassa pahimpaan syvenevän etelä- ja itäeurooppalaisen turvallisuusahdingon haittavaikutusten torjunnassa. Tällainen ei välttämättä konkretisoidu kahden tai useamman valtion välisenä konfliktina, vaan paremminkin Kreikan sisäpoliittisten ongelmien hallitsemattomana heijastumisena muualle Eurooppaan.

Hae
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in comments
Search in excerpt
Filter by Custom Post Type

Jaa