Jaa

130424-D-BW835-350

Otto Stenius viimeistelee pro graduaan Egyptin armeijan retoriikasta. Hän on opiskellut Lähi-idän politiikkaa Helsingin ja Kairon yliopistoissa. Kirjoitus on julkaistu myös Hämeen Sanomissa.

Entinen puolustusministeri ja armeijan ylipäällikkö Abdel Fattah Al-Sisi on toukokuun 25.–26. päivä käytävien presidentinvaalien ylivoimainen ennakkosuosikki. Oikeutusta vallankäytölleen Egyptin armeija rakentaa luomalla uhkakuvia ympärilleen. Sen mukaan aiemmin vallassa ollut Muslimiveljeskunta uhkasi ajaa maan sisällissotaan kansaa jakavalla politiikallaan.

Heinäkuussa 2013 Egyptin armeija kaappasi vallan Muslimiveljeskuntaa edustavalta presidentti Muhammed Mursilta. Egyptin historian ensimmäinen kilpailullisilla vaaleilla valittu presidentti ehti olla vallassa vaivaiset 12 kuukautta. Vaikka Mursi olikin vaaleilla valittu presidentti, ei hänen hallintoaan voi kuvata erityisen ansiokkaaksi.

Vallankaappausta edelsi laaja kansallisen protestiliikkeen kasvu. Liike keräsi nimiä vaatimuksiin ennenaikaisista presidentinvaaleista. Presidentti Mursi ei kuitenkaan suostunut vaatimuksiin. Armeija antoi maan poliittiselle johdolle kaksi takarajaa ratkaista poliittinen pattitilanne. Molempien ylityttyä se siirsi lopulta istuvan presidentin syrjään maan johdosta.

Pian vallanvaihdoksen jälkeen Muslimiveljeskunta julistettiin Egyptissä laittomaksi. Vallankaappausta vastustavat Muslimiveljeskunnan mielenosoitusleirit hajotettiin väkivalloin pian vallanvaihdon jälkeen. Liikkeen johtohahmoja, Muhammed Mursi mukaan luettuna, on asetettu syytteisiin valtakautensa aikaisista teoista. Viimeisimpänä käänteenä ovat olleet veljeskunnan jäsenille langetetut sadat kuolemantuomiot. Veljeskuntaa vastaan kohdistuvaa vainoa perustellaan sen yhteiskunnalle aiheuttamalla uhalla.

Silloinen armeijan johtaja Al-Sisi sanoi toistuvasti viime syksynä, ettei hän aio missään tapauksessa ryhtyä maan presidentiksi. Omien sanojensa mukaan hän tahtoo ainoastaan suojella Egyptin kansaa, eikä sotilaana edes pystyisi osallistumaan vaaleihin. Sittemmin sotilasunivormu on vaihtunut tummaan pukuun ja puheet itsensä jääväämisestä unohtuneet.

Presidentti Mursin syrjäyttämistä ja kovia otteitaan veljeskuntaa vastaan armeija on perustellut kahdella tapaa. Ensinnäkin presidentti Mursi oli armeijan mukaan uhka Egyptin kansalliselle turvallisuudelle. Toisekseen armeija katsoi teoillaan ainoastaan toteuttaneensa kansalaisten tahtoa.

Ensimmäistä väitettään armeija perustelee Mursin hallintotavalla. Heidän mukaansa Mursi ei ollut demokraattinen presidentti, vaan ajoi pelkästään Muslimiveljeskunnan etuja. Heidän mukaansa presidentin olisi pitänyt edistää koko kansan asiaa. Veljeskunnan johtajien epäiltiin myös antavan suoraan ohjeita presidentille, kuinka maata tulisi hallita. Näillä toimilla Mursin nähtiin jakaneen kansa jyrkästi kahtia veljeskunnan seuraajiin ja vastustajiin. Armeija pelkäsi, että mikäli he eivät puutu tapahtumien kulkuun, on edessä luisuminen sisällissotaan.

Retoriikassaan Egyptin armeija muistuttaa toistuvasti olevansa koko kansan palveluksessa. Näin ollen he palvelevat oman näkemyksensä mukaan ainoastaan yhteistä hyvää. Heinäkuun 2013 vallankaappauksessa armeija väitti toteuttaneensa kansan tahtoa. Armeijan oman näkemyksen mukaan armeijalla on erityinen suhde Egyptin kansaan. Kansalaisten kokema luottamus armeijaa kohtaan onkin Egyptissä huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi luottamus paikalliseen poliisiin.

Ongelmalliseksi tämä asetelma muuttuu, kun armeija itse määrittelee sen, mikä on kansan tahto ja yhteiskunnan etu. Puhuessaan abstraktista yhteiskunnan hyvästä armeija tulee itse omalla toiminnallaan määritelleeksi sen. Mursi oli joka tapauksessa ensimmäinen kansanvaltaisesti valittu presidentti Egyptissä. Siirtämällä Mursin syrjään presidentin paikalta ilman vaaleja armeija vähättelee demokratian merkitystä maassa.

Mielenkiintoiseen valoon asettuu myös armeijan useasti toistelema väite siitä, että se ei puutu lainkaan politiikkaan. Heidän edustajiensa mukaan armeijan ainoa tehtävä on suojella Egyptin kansaa. Näin väittämällä armeija tulee väistämättä joko sulkemaan Muslimiveljeskunnan jäsenet ulos Egyptin kansasta tai sitten pyörtäneeksi puheensa pahemman kerran.

On mahdotonta sanoa, miten suuren uhan Mursin hallinto egyptiläiselle yhteiskunnalle todellisuudessa aiheutti. Keskeisempää, kuin miten todellinen uhka on, on se, miten egyptiläiset armeijan väitteisiin suhtautuvat. Varmaa on, että nyt jo entisen sotamarsalkan Al-Sisin retoriikka egyptiläisiin puree. Viimeisimmässä mielipidetiedustelussa liki 80% egyptiläisistä ilmoitti kannattavansa Sisiä maan seuraavaksi presidentiksi. Myrskyisten vuosien jälkeen vallankumouksen ihanteiden sijaan egyptiläistä äänestäjää on alkanut kiinnostamaan voimakas johtaja ja lupaus vakaudesta.

Hae
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt
Search in comments
Filter by Custom Post Type

Jaa