Jaa

Viesti Pristinan katukuvassa.

Viesti Pristinan katukuvassa.

EULEX-viha nosti päätään vajaa muutama viikko sitten Pohjois-Kosovossa kun normaalilla partiokierroksella ollutta autoa tulitettiin. Yksi EULEX-poliisi sai surmansa tulituksen seurauksena ja toinen haavoittui. Tekijää etsitään edelleen ja hänen ilmiantamisesta on määrätty 27 500 euron palkkio. Siis lähes satakertainen summa kuin mitä kosovolaisen kuukausittainen keskipalkka on.

Tämä ei ollut suinkaan ensimmäinen kerta kun Pohjois-Kosovossa osoitettiin mieltä EULEX:a ja laajemmin koko kansainvälistä läsnäoloa vastaan. Muun muassa toukokuussa ja heinäkuussa EULEX:n autot saivat päälleen Molotovin cocktail -tervehdykset. Kaikkia pohjois-kosovolaisia ei näistä teoista tule toki leimata, mutta on selvää, että Pohjois-Kosovon serbeillä ovat vitsit vähissä. Ja hyvin ymmärrettävistä syistä. He eivät halua olla osa Kosovoa eikä viime aikoina lämpöä Serbiastakaan ei ole herunut enää vanhaan malliin.

Pohjois-Kosovo on pieni, mutta erittäin merkittävä alue monestakin syystä. Pohjois-Kosovon väestö koostuu suurimmilta osin serbeistä ja erottelu albaanien ja serbien kesken on silminnähtävää. Pohjois-Kosovo on keskeisin elementti Serbian ja Kosovon välisten suhteiden normalisointiprosessissa. Keväällä aikaansaadusta historiallisesta sopimuksesta huolimatta Pohjois-Kosovon suhteen on vielä monta asiaa ratkaistavana, liittyen mm. Serbian ja Kosovon EU-suhteisiin ja EU:n laajentumiseen.

EU-jäsenyyttä janoava Serbia olikin jo keväällä lähes valmis myymään sielunsa päästäkseen eteenpäin jäsenyysneuvotteluissa ja tämä suunta ei luonnollisesti Kosovon serbejä lämmitä. Kosovon itsenäisyyttä Serbia ei toki edelleenkään tunnusta, mutta pitää huolen mm. siitä, että Pohjois-Kosovon serbien hyökkäyksillä EULEX:a kohtaan ei ole mitään tekemistä Serbian kanssa.

Vaalit tulossa

Ampumavälikohtauksesta ja muista hyökkäyksistä huolimatta EU:n sitoutuminen Kosovon oikeusvaltiokehitykseen ei horju. Ainakaan vielä. Kosovossa järjestetään marraskuussa paikallisvaalit ja vaalijärjestelyiden ollessa ETYJ:n vastuulla, EU on lupautunut lähettämään sadan henkilön vahvuisen vaalitarkkailijamission.

Pohjois-Kosovon osalta kyseiset vaalit tulevat olemaan melkoinen jännitysnäytelmä. Tällä hetkellä taistellaan siitä tuleeko vaalikupongeissa olla Kosovoa edustavia symboleja vai ei ja siitä ketkä ovat äänioikeutettuja. Haasteita on paljon, ja vaikka symboliikasta ollaan päästy jonkinlaiseen sopuun, kukaan ei ole aivan varma kuinka paljon äänioikeutettuja asuu juuri Pohjois-Kosovon alueella, saati kuinka innokkaasti nämä ihmiset saadaan vaaliuurnille.

Vaalijärjestelyiden sujumiseen vaikuttaa myös se, että Kosovo on päättänyt mahdollistaa postiäänestyksen Kosovon ulkopuolella asuville kansalaisille marraskuun vaaleihin. Postiäänestys edellyttää rekisteröintihakemuksen täyttöä, joiden suhteen näyttäisi kuitenkin viuhuvan hylkäysleima enemmän kuin tervetuloa äänestämään -lipuke. Keskusvaalilautakunta on nimittäin näyttänyt vihreää valoa vain 276:lle äänioikeuden hakijalle samalla kun se on hylännyt yli 11.000 henkilön äänioikeuden. Suurin osa näistä hakijoista on Serbiasta.

Voiton puolella?

EULEX:n mandaatti päättyy ensi kesänä ja jo nyt pohditaan millaisella mallilla poistuminen suoritetaan; mitä lähtee ja mitä jää. EULEX:n päällikkö Bernd Borchardt onkin jo kuuluttanut paikallismedioissa, että EULEX ei ole ikuisuusprojekti mutta Kosovoa ei jätetä ennen kuin missio on tehnyt itsensä tarpeettomaksi. Vaikka EULEX:n tarpeettomuus on melko kaukana tässä vaiheessa, Kosovon oikeusministeri Hajredin Kuci ehti jo hassuttelemaan optimistisuudellaan väittäen Kosovolla olevan jo nyt täydet kyvyt huolehtia oikeusjärjestelmiensä toimivuudesta.

Kosovon kyvyistä ja EULEX:n onnistumisesta löytyy luonnollisesti mielipiteitä riemusta totaaliseen lyttäämiseen. Kosovon hallitukselta ja EULEX:lta itseltään enemmän riemusta ja kaikilta muilta enemmän lyttäämisestä. Esimerkiksi vahvasti kansainvälistä läsnäoloa vastustava persupuolue Vetëvendosje syyttää EULEX:ia poliittiseksi peluriksi, joka oikeuden sijaan tehnyt Pohjois-Kosovossa päätöksiä poliittisin perustein. Sama tyytymättömyys nousee myös Kosovon vapautusarmeijan (UCK) taholta, joka tosin syyttää EULEX:ia poliittisesta päätöksenteosta etenkin silloin, kun EULEX tekee päätöksiä pidättää vapautusarmeijan jäseniä epäiltynä sotarikoksista.

Kansalaisjärjestösektorissa puolestaan Kosovon kansalaisjärjestökentän yhteenliittymän Forum 2015 mukaan EULEX ei ole kyennyt saamaan aikaiseksi minkäänlaista oikeusvaltiokehitystä Pohjois-Kosovossa. Raportti piiskaa EULEX:a myös sen kyvyttömyydestä tarttua järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja korruptioon liittyviin ongelmiin, oli kyse sitten Pohjois-Kosovosta tai ei. Näihin liittyen EULEX ei saa puhtaita papereita todistajien suojelustakaan, sillä raportin perusteella EULEX:lla on ollut vaikeuksia paikantaa todistajia, saada heiltä todistusaineistoa tai ylipäätään pitää heidät hengissä.

Forum 2015 raportin pohjalta on selvää, ettei kansalaisjärjestöiltä löydy mitään hyvää sanottavaa EULEX:n toiminnasta. Tämä ei toisaalta yllätä ketään, sillä kansalaisjärjestöt harvemmin tuovat esiin positiivista kehitystä. Raportti on kuitenkin siinä oikeassa, ettei mikään ole suinkaan valmista saati täydellistä, mutta se, tuleeko EULEX:n jatkaa sellaisenaan onkin toinen asia. Vetëvendosjen ja Kosovon vapatusarmeijan syytökset oikeuden politisoinnista ovat puolestaan jo itsessään politisointia. Luonnollisesti omaa etuaan ajava Vetëvendosje tempaa argumenttinsa ajoittain vaikka tuulesta ja Kosovon vapautusarmeijan näkökulmasta vain serbit voivat olla syyllisiä sotarikoksiin.

Jos EULEX:n onnistumista haluaa haasteista huolimatta katsoa positiivisten lasien läpi, lähtöpisteeseen nähden Kosovon oikeusvaltiokehitys ei suinkaan ole miinusmerkistä. Siis siitäkin huolimatta, että samanaikaisesti on kuitenkin päivänselvää, ettei Kosovolla ole puhtaita papereita varsinkaan järjestäytyneen rikollisuuden saati korruption saralla.

EULEX:n tulevaisuutta ajatellen, se millaisella mallilla EULEX tulee poistumaan ensi kesänä on myös vain yksi osa Kosovon oikeusvaltiokehityksestä, sillä EU:lla on muitakin mekanismeja oikeusvaltiokehityksen tukemiseen. Näistä yksi on esim. Twinning-hankkeet, joiden suhteen mm. Suomi on ollut kovin innokas panostamaan juurikin Kosovoon.

Kuva: Aino Friman

Hae
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in comments
Search in excerpt
Filter by Custom Post Type

Jaa